Maniitsoq

Maniitsup maniinnini ateqaatigaa. Illoqarfik qeqertarpannut siammarsimasoq ikaartarfinnit atassusersugaavoq. Taarsiarsaalernerani ikerasammi umiaaqqat angallateeqqallu ukamarusaartut isigilerlugit Venedig eqqaaqqajaanarpoq. Tamaanilumi angallateersorneq unammilligassartaqarlunilu pisariaqartuuvoq.

Maniitsoq uummasorpassuaqarpoq. Aalisagarpassuaqarpoq uumasoqarluni ilaanneeriarlutillu qipoqqaat qanillilluinnarsinnaasarput. Apriilip novembarillu akornanni takornariassagussi arfersiorsinnaanersi qulakkeerluinnangajassinnaavarput. Angallammut ilaallusi nalissaqanngitsumik misigisaqariartoritsi. Takornariartitsiviullu angallatit aallarfissaat ilisimaarai.

Maniitsumi misigisassat

Maniitsoq pinngortitamut nuannarinnittunut tulluarpoq, sisorarnissamullu nuannarisalinnut. Illoqarfik qeqertamiippoq, qeqertaararpassuarnullu siaruarluni, ikaartarfinnik atassuserlutik.

 

Aasami aputilimmiinneq

Qulimiguulimmut ilaalluni qaqqap qaanut sisorariarsinnaaneq nunarsuarmi pitsaanerpaanut ilaasoq, Maniitsup immikkoorutaasa ilagaat. Kamippat sisoqqatit ateriarlugit Air Greenlandip timmisartuaraasa ilaannut qulimiguulimmut ilaallutit qaqqap qaaniit - sivingarnit allanit aqqusaarneqarsimanngitsut aqqusaarlugit kangerlunnut tungutsorissunut immamullu isikkivilerlutit - ammut sangusaarit.

Upernaamiit aasaq ilanngullugu nunami maniitsumi arpanneq soqutigisarigussiuk, Apussuarni sermeq iigartartoq arpaffigisiuk. Snescooterimik assartorneqarsinnaaneq iluaqutigalugu pilertortumik 1133 meterit qaqisinnaavasi. Ammut aqqut nammineq toqqaannarsinnaavarsi.

Ullup ataatsip ingerlanerani takusassat tamakkinngikkussigik, tamaani illuaqqat marluk arlaanni unnuinissaq innersuussutigaarput. Apussuarni sisorartarfik Maniitsumit kangimut 25 km-it missaannik ungasissusilimmiippoq.

 

Illuni pingasuni oqaluttuat nuannersut

Eqqumiitsulianut katersugaasivik Maniitsup eqqaamiuisalu eqqumiitsuliortuisa suliaannik, qalipakkanik qiperukkanillu kiisalu Aage Gitz-Johansen-ip kalaallit kulturiannik, qanga upperisanik pisimasuutitanillu oqaluttuartunik qalipakkanik ulikkaarpoq. Katersugaasiviit allat marluk, aalisarnermut tunngasunik katersugaasivik kulturikkullu oqaluttuarisaanermut tunngasunik katersugaasivik, itsarnisarsiornermik soqutiginnittunut pilerinarluinnartuupput.

Maniitsumi misigisassat

Allaanerulluinnartunik misigisassanut tikilluarit. Nutaanik pissanganartunik misigisassarsiorit uani.

ILISIMAVIUK


Sukkertoppen Hollandimiut/pukkitsormiut arfanniat qanga atsiussimasaannit Zuikerbrood-imit nutsigaammat,
Aalisarnianut pilerinarluinnartuummat, aalisallammassuunngikkaluarlutit eqalummik 1 kg-miit 3-kg-mut oqimaassusilimmik pisaqarsinnaagavit, juunimiillu septembari tikillugu pisaqarsinnaaneq qulakkiingajanneqarsinnaammat,
Greenland by Topas angalanissanik Kalaallit Nunaata sinnerani misigineqarsinnaanngitsunik ilaatigut makkunannga takunniffiusunik aaqqissuisarmat: Sermersuaq, umimmaat, arferit, nunaqarfiit inuerunnikut, qimussit pisuttuarlunilu qanga pisimasunut utersinnaaneq,
Eqqumiitsuliortup Aka Høegh-ip amernik mersortartoq Martha Biilman Maniitsumeersoq peqatigalugu oqaluffik 1981-imeersoq kusassagarimmagu,
Taliffissagissaarluni, kangerloqartitserluni anorimullu oqquartumiilluni qajartorfigissallugu tulluulluinnarlunilu pilerinarluinnartuunera.

PAASISSUTISSAT


Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annerit: arfernat

Siornatigut Sukkertoppen-imik taaneqartarnikuuvoq

Inuttussusaa: 2.670

Tunngavilerneqartoq: 1755

Pingasunik nunaqarfeqarpoq

The Whale Skeliton. Photo By Aningaaq Rosing Carlsen Visit Greenland

Tikiffissat allat

Nunarput tupinnartunik, kusanartunik alutornartunillu ulikkaarpoq. Tikiffissat tullia uani nassaariguk.

Aviser Og Magasiner Benefitcard

Angalaninni SULUK atuagassiallu assigiinngitsut akeqanngitsumik atuakkit

Group 1441

Ikissutissaq app-ikkut pissarsiariuk

Group 1442

Makitassanik katersigit eqquillutillu