Kalaallit Nunaanni pisummik angalaarneq - aqqutinik nutaanik nassaarsiortartunut feriarneq

Kalaallit Nunaanni pisummik angalaaleruit minutsit qulit ingerlanerinnaanni illoqarfik tunullugu pinngortitarsuarmut appakaatissaatit. Allornerit tamangajaasa misigisassat nutaat tikissavatit. Oqaatsit alianaatsorsuaq, nallerneqarsinnaanngitsoq allanillu aqqusaarneqanngitsoq, atorsinnaalluarpavut, tassami Kalaallit Nunaanni pisummik angalaarneq taamaappoq.

Nunarujussuaq isigisaq, qorsooqqinnerit, naasunngit, siku, qattornit ilaat pukkitsut ilaallu portunerit. Allamik kissaateqarsinnaagunanngilatit. Nunap assinga sumiissusersiullu eqqaamallugit. Nunap assinga pisummik angalaartunut atugassiaq piffimmi takornariartitsivimmi pissarsiassaavoq. Nunap naasui, uumasui oqaluttuassartaalu kisiisa avatangiiseralugit, ujaqqanillu misissuerujoortarlutit, illit nammineq isummat malillugu ingerlarujoorit.

Kangerlussuarmi pisummik angalaarnerit
Kangerlussuaq aallaavigalugu ulloq ataaseq pisummik angalaarnermi illoqarfiup kujataatungaani qaqqaq Tacan isikkivigilluartoq tikinneqassaaq. Tassanngaanniit taseq Store Saltsø kaajallallugu nunami qattunerasaartumi ingerlaarneq pissaaq. Nal.ak. marlussuit ingerlareernermi Granatfjeld tikikkutsigu tassani kaasarfigut ulikkaarlugit ujaraqqanik granatinik katerseriarluta Lake Ferguson sinerlugu angerlamut aallassaagut. Iluatsitsiguttalu tuullimmik, tatsip taassuma sinaani ulloqartartumik, naammattuuissaagut.

Kalaallit Nunaanni pisummik angalaarfiit tamanut naleqquttut

Sivisuumik nunakkut angalaarluni pisunneq imaluunniit sivisunngitsumik pisuttualaarneq nuannarigukku, taamaaliornissamut Kalaallit Nunaanni periarfissaqarputit. Nunatsinni pisulluni aqqutit assigiinngiiaartunik ilungersorfissallit atorneqarsinnaapput. Pisunnermik misilittagaliuguit imaluunniit aatsaat misiliiguit, nunatta timaata aqqusineqanngitsup atortullu eqqortut atorlugit aqqutiginerani timikkut ilungersunarsinnaanera sillimaffigilluassavat.

Aqqutit nalunaaqutsersoriikkat aamma saniatigut allanik aqquteqarpoq, nunattalu pinnissusersuanik avatangiiseqarlusi ilissi namminerpiaq aqqutissassinnik nassaarsinnaavusi.

Nunatsinni nunakkut pisunneq ilungersornalaartartoq, nalunaaquttanik marlussunnik imaluunniit ulloq naallugu sivisussuseqarsinnaavoq. Imminut unammillerusukkuit nunap timaani ulluni arlalinni pisunneq misiliguk. Tassani qasujaatsuunissaq timikkullu nukittuujunissaq piumasaqaataavoq.

Kalaallit Nunaanni sermimi aajuitsumi angalaarneq

Sermimi angalaarneq tassaavoq sermimi aajuitsumi angalaarneq. Misiliinissamulli immikkut ilisimasaqarneq misilittagaqarnerlu piumasaqaataavoq, nukersornartumik assigiinngitsumillu ajornassusilimmik angalaarfiusarmat. Sermimi angalaassagaanni atortut, soorlu sikumik qussaatat nuugissut allallu isumannaallisaatit, pigalugit nassarnissaat pisariaqarpoq. Peqataasut allunaasamik imminut pituutaqassapput steigeisen-illu, aloqutaasat sikukkoorutit kamippannut ikkuttakkat, inngigissunillu alullit atorneqassapput.

Sermimi pisunneq sermikkut avammut isikkivissukkut ingerlaarnermi immikkut misigissaqarfiusarpoq. Nunatsinni piffinni arlalinni taamatut angallassinissamut akuerisat sungiusakkallu angallassisoralugit sermimi angalaarnissaq periarfissaavoq.

Kalaallit Nunaanni killissamik qaangiiniarluni pisunneq

Pisummik angalaarneq timimut eqqarsartaatsimullu immikut misigisaqartitsisarpoq. Timimik atuilluaraluarluni sukkanngitsumik ingerlaarfiusarmat timip pisarnermik allaanermik naalaarluarneruneranik misigiffiusarpoq. Pisinnaasatigut imminut annertuumik piumaffigaluni angalaarneq, sungiussilluarsimasunut nunap ilusaani assigiinngitsuni kilometererpassuarni angalaareersimasunut, tulluartuuvoq.

Nunatsinnilu pinngortitaq assigiinngissitaaqimmat, killissamik qaangiiniarluni siullermeerluni misiliinissamut periarfissaqarluarpoq. Nunatsinni angallassisartut siunnersuinissamut ilitsersuinissamullu piareersimajuarmata, taamatut immikkut ittumik imminut piumaffigaluni pisummik angalaarluni feeriamik misiliinissaq toqqisisimanarpoq.

Sisimiuniit pisummik angalaarneq

Sisimiut aallaavigalugit pisummik angalaarneq illoqarfimmut isikkivigissukkut sivinganikkut kujammut sammisukkut orpikkat nunallu naasuisa akornisigut pisarpoq, aqqutaanilu qorlortunik portunngitsunik naapitsiffiusarluni. Imerfiillu imermik qaammaarissumik immeriannaapput. Palasip qaqqaaniillu Kangerluarsuk Tullermut isikkivik kusanangaarpoq.

Aamma qaluttuarisaanermut sammisumik angalaarusukkaanni periarfissaqarpoq. Teleøen, Sallinnguit, qangarnisanit nutaanerusunillu katersuuffiuvoq. Tassani kulturit assigiinngitsut ukiuni 4000-ni piusimanerinut takussutissaqarpoq, tamannalu ullumikkut qeqertap ateqaataanit oqarasuaateqarnermut tunngasunit allaannerulluinnarpoq.

Kalaallit Nunaanni ullut qulit ingerlanerini 180 km-nik pisummik angalaarneq

Ullut qulit atorlugit nunarsuaq kaajallannavianngilat, akerlianili Sisimiut aamma Kangerlussuaq aallaavigalugit Arctic Cirle Trail atuarlugu pisummik ingerlaarsinnaavutit. Ingerlaarneq immikkut ajornassusilimmik pisunnertut taaneqarsinnaasoq nunatsinni nunakkut aqqutit nalunaarsukkat takinersaannut ilaavoq. Aqqut 160 km-t sinnerlugit takissuseqarami ulllut qulingiluat qulillu missaanni ingerlaffiusarpoq. Qooqqutigut, tatsit sinaasigut nunakkut assigiinngiiartunik ilusilikkut. Angalaarnermullu tassunga atortut eqqortut pigigaanni aqqutip taassuma ingerlaarfiginera taassaanngitsumik nuannissuseqarpoq.

Kalaallit Nunaannilu pisummik angalaarnissamut tassungarpiaq, nunakkoornermi assigiinngeqisunik atugassaqartitsisukkut, timikkut sungiusarnikkut sukumiisumik piareersarluarsimanissaq pisariaqarluinnarpoq.

Pisummik angalaarlutit feriarnissannut timikkut sungiusarit
Feriami pisummik angalaarneq iluatsissappat piareersarluarsimanissaq pingaarluinnartuuvoq! Taamatut pisunnermi imminut sapersissanngikkuit timikkut sungiusarluarsimanissaq pingaartuuvoq. Pisummillu qanoq isorartutigisumut angalaarnissaq apeqqutaalluni qaammatit pingasuniit arfinillit akornannik sioqqutsilluni piareersalereertariaqarpoq.
Tununni nukiit assigiinngitsut inissilluarniarlugit ullut tamaasa nukkassalaartarlutillu pisuttuartarnissat pingaartuuvoq. Eqqaamassavammi nunatsinni nammatagalerleutit ingerlaassagavit, sungiusarninnilu nammattagaq immerlugu angalaartaruit piareersarnerit pitsaanerpaamik ingerlatissavat.

ILISIMAVIUK?

Aasami juunip aallartinneraniit septembarip naanissaa tikillugu nunatsinni pisummik angalaarfissaqqissuuvoq.
Suleqatigut World of Greenland Arctic Circle Sisimiuni aamma WOG i Ilulissani pisummik angalaarnissanut assigiinngiiaartunik neqerooruteqarput. Illukunik, uumasunik, eqqaassutissanik isikkivinnillu alutorsarujoorninni angalatitsisartunit oqaluttuunneqassaatit.
Kalaallit Nunaanni qaqqasiornerit serminilu angalaarnerit pisarput. Serminilu angalaarnermik ilisimasaqarnissaq misilittagaqarnerlu piumasaqaataapput, aammalu atortunik naleqquttunik soorlu qussaatat sikusiutit inngigissut allallu isumannaallisaanermut atortut pigineqassapput.
Nunap assigingi 1:75.000 -nik uuttuutillit angalaarnerni atugassat pitsaasut pissarsiassaapput.
Kalaallit Nunaanni nammineq tuperfissarsiorsinnaavutit. Tuperfissaqqissumik nuannersumik nassaaruit toqqit nappaannassavat. Kuummullu qaninnermut imertarlutit.
Greenland Travel Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pisummik angalaarnissanik neqerooruteqarpoq. Nunatta kujataani kitaanilu, kangianilu pisummik ulluni 13-ni angalaarneq aamma neqerootutaavoq. Angalatitsivik ukiut 25-t sinnerlugit pisummik angalaarnissanik neqerooruteqarnernik misillitagaqarlunilu ingerlatsereernikuugami ilinnut pitsaanerpaamik siunnersuinissamut pikkunnarluinnarpoq.