Kalaallit Nunaanni Piniarneq

Aallaaniartartut kissaatigigajuttarpaat tuttumik umimmammilluunniit tammajuitsussamik pisaqarnissaq. Kalaallit Nunaannilu pinngortitami inoqarfinniit ungaserujussuanngitsumi pisarpoq; Danmarkimiit aallarninniit nal.ak. tallimat qaangiutiinnartut piniariarlutit aallassaatit.

Piniarlutit angalaninni puigugassarinngisannik misigisaqarit

Kalaallit Nunaat piniartut nunagaat. Ukiuni uuntritilikkaani aalisarneq piniarnerlu pinngortitap atugassarititai naapertorlugit ingerlanneqartarput, ullumimullu suli taamaappoq. Uumasut ingerlaasaat malittaralugit piniarneq pisarpoq, pinngortitallu atugassarititai aalajangiisuusarlutik.

 

Kalaallit Nunaanni piniariartarfit amerlasuut ineriartornermit sunnerneqanngitsuupput. Silaannarik, pinngortitallu nammineq nipaa kisimi tusaasassaalluni. Piniarneq pingortitap atugassarititai malillugit pisarpoq, avatangiisillu isorartuut piniartunut nunamut akuulluarnermik misigisitsisarput.

 

Kalaallit Nunaani soorlu umimmaat, tuttut, terianniat, timmissat aamma puisit piniarsinnaavatit. Piniarnissat siunertaralugu angalassaguit angalaqatigiilluni piniartitsinerit ilaaffigineqarsinnaapput, piniagassanik annikitsunik pissarsiffiit aammali tammajuitsussanik piniariartitsisoqartarpoq.

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit tammajuitsussanik piniariartitsinermik neqerooruteqartartut

Illoqarfiit Kangerlussuaq aamma Maniitsoq aaqqissuussamik, tammajuitsussanik piniariartitsinermik ingerlatsisartunik peqarput, piniartitsinermik siunertaqarluni immikkut ilinniarsimasunik angallassisulerluni, taakkulu suna tamaat isumagalugu uumasut angisuut pisarinerineqareeraangata, aattorneri saleqqissaarnerilu isumageriarlugit poortortarpaat.

 

Umamminniarnerit umimmaat angutivissat utoqqaat nerisarfiini, qooqquni sermersuarmut qanittuni aammalu kangerlunni, pisarput. Tuttut qanilliuminaannerusarput. Nunami qeriuaannartumi amerlasoorsuullutik angalaartarput. Kalaallimilli nunaqavissumik angallassisoqaraanni, Kalaallit Nunaanniinnermi tuttunnissaq qularnannginnerusarpoq.

Kalaallit Nunaanni tammajuitsussanik piniarneq

Kalaallit Nunaanni pinngortitami avatangiisinit sunnerneqanngitsumi umimmaat tuttullu najugaanni, tammajuitsussanik piniarnissaq periarfissaavoq immikkuullarissoq. Piniarfimmilu uumasut nunarujussuarmi qattunerasaarluartumi nikerartuarlutik najugaanni, tammajuitsussanik piniariat ittannerugaluarlutik unammillernartunik naapitassaqartaqaat.

 

Tammajuitsussmik piniarneq Kalaallit Nunaata kitaani, kujataani, avannaani aamma kangiani pisarpoq.

Kitaani tammajuitsussanik piniarneq
Kalaallit Nunaata kitaani tammajuitsussarsiornissaq takorloorukku, assersuutigalugu Kangerlussuaq, tuttunik umimmannillu piniarfiusartoq aallaavigisinnaavat. Piniariarnermili assartorneqarneq ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu pisarpoq. Ukiukkut piniarneq nalinginnaasumik qimussimik pisarpoq. Aasakut ukiakkullu angallatit atorlugit kangerlunni sinersorluni piniariartoqartarluni.

 

Ataatungaani takusinnaavatit Kangerlussuarmi tammajuitsussanik piniariartitsisartunut marlunnut paasissutissat. Kalaallit Nunaanni piniariartitsisarnerit sorliit ilinnut naleqqunnerinik taakku arlaat marluutillugilluunniit attavigisinnaavatit.

 

Kujataani piniarneq
Kalaallit Nunaata kujataani eqaloqarluartumi eqalunniarneq tusaamasaaneruvoq, taamaatumillu Kalaallit Nunaanni aliikkutaralugu aalisariarneq misilikkusullugu tassunnartarput. Aammali soorlu umimmannik tuttunillu piniariartitsineq taqqavani ingerlanneqartarpoq.

Aasakkut ukiakkullu Ivittuut aallaavigalugit tammajuitsussanik piniarneq, immami iluliarasaartumi angallatinik piniariarfinnukaatitilluni ingerlanneqartarpoq. Tamanna misigisaq immikkorluinnaq ittoq, piniariartartutoqqanut aamma ilunnguummersitsisarpoq.

 

Avannaanni tammajuitsussanik piniarneq
Avannaani Qeqertarsuup tunuaniit avannamut aamma Qasigiannguanut qanittumi Naternap nalaani tammajuitsussanik piniariartoqarsinnaavoq. Ukiukkut qimussimik piniariartoqartartoq, aasamilu sineriak sinerlugu angallammik pisarpoq.

 

Kalaallit Nunaata kangiani piniariarneq
Tunumi Ittoqqortoormiit umimmannit najorneqartarpoq. Scoresbysundfjordimi, Kangerlussuarmi, nunarsuarmi kangerloqarfiit annersaanni, piniariarfissaqqissut siumugassaapput. Upernaamilu sikumut puisinniaqataasinnaavutit, issittumilu kultuuri nalinginnaasoq paasisaqarfigalugu.

ILISIMAVIUK?


Piffissaq piniarfiusartoq martsip aallaqqaataata missaanniit maajip aallaqqaataata tungaanut, aammalu aggustimi septembarimilu pisarpoq
Puisinniarneq tamatigut upernaakkut pisarpoq.
Umimmannik tammajuitsussanik piniarneq aasami ukiumilu pisarpoq. Umimmaat piniagassat aalajangersimasumik amerlassuseqartarput. Umimmaallu tammajuitsussatut piniakkat tamakkiisumik umimmattassiissutinit tiguneqartarmata umimmaqassutsimik innarliissutaaneq ajorput.
Kalaallit Nunaanni nunaqavissuunngitsut namminneerlutik piniarsinnaatitaanngillat. Taamaallaalli aaqqissuussamik piniariartitsinerni peqataasinnaapput.

Greenland by Topas Kalaallit Nunaanni piniartunut piukkunnartunut attaveqarluarpoq.

Kalaallit Nunaanni tammajuitsussanik piniarnernut maleruaqqusat

Kalaallit Nunaannut tammajuitsussannik piniariassaguit, akiliisitsilluni piniariartitsinermik ingerlatsisartumit, pisortanit akuerisamit piniariartitsinissamillu akuersissutilimmit allagartamik uppernarsaammik peqassaatit. Aamma nunagisanni aallaaseqarsinnaanermut akuersissummik peqarnerpit saniatigut uumasumut piniarniakkamut (ass. umimmammut tuttumulluunniit) piniarsinnaanermut akuersissummik peqassallutit. Tammajuitsussamik piniarnissamut maleruagassat uani atuarsinnaavatit.

Kalaallit Nunaani piniarnissamut atugassanik aallaasinik pequtissanillu nassarneq

Piniarnissamut aallaasimik pequtissanillu nassarniaruit aallaleruit nassatassanik tunniussinermi nassatatut immikkut ittutut tunniunneqassapput. Aallaaseqarsinnaanermut allagartamik atuuttumik nassarnissaq pingaartuuvoq, taamatullu immersugassaq atsiugaq. Tunniussininni aallaasip suunera aammalu pequtissat suussusaat oqimaassusaallu ilisimatitsissutigissavatit.

Saqqaanut uterit

Angalanissat inniminneruk

Misigisassat inniminneruk uani:

Muskox Between Plants In Autumn Adam Lyberth, Visit Greenland

Trophy hunting Greenland

Trophy hunting Greenland tassaavoq suliffeqarfik minnerusoq Kalaallit Nunaanni Kangerlussuup eqqaani tammajuitsussanik piniartitsisartoq. Piginnittoq aamma piniarnermi angallassisartoq Erik Lomholt-Bek Kalaallit Nunaanni ukiukkut ukiakkulllu piniariartarnermik ukiut 30-t sinnerlugit misilittagaqarpoq.

Caribou Looking Back Adam Lyberth, Visit Greenland

Major Hunting

Major Jagt Tobias Gredalimit pigineqarpoq. Tobias februar 2005-imiilli Kalaallit Nunaanni najugavissuuvoq, piniarnermillu, sukisaarsaatigalugu aalisarnermik aamma Kangerlussuup Maniitsullu eqqaanni angalaarnermik annertuumik misilittagaqarluni.

Kalaallit Nunaanni misigisassat allat

Allaanerulluinnartunik misigisassanut tikilluarit. Sumi allami aput, siku, qaqqat, imaq arferillu narsaatit qorsuusut naatsiianik naatitsiffiusut qanittuaniippat? Nutaanik pissanganartunik misigisassarsiorit uani.