Kangerluk iigartartumik sermilik

Ilulissat kangerlua, Kangianik taaneqartartoq, taassumalu sermia iigartartoq UNESCOp nunarsuami kingornussassat allattorsimaffianni ilaavoq. Tassaniissimagaannilu iliuuseq taanna paasinarluarpoq.

Kangerluk iigartartumik sermilik alianaatsoq

Iliulissani kangerluk sermerlu iigartartoq nunarsuarmi takornariassallugu pilerigineqarnerpaat ilagaat. Tamannarpiarlu pissutigalugu nunarsuatsinni eriagisassatut kingornussassat nalunaarsorsimaffiannut 2004-mi UNESCO-mit ilanngunneqarpoq. Paarilluarlugulu eriagisassaanera paasinarluarpoq. Kangerlummi sermilik, iluliarsualik sikorasaartorlu ataasiarlugu takusimagaanni, takoqqinnissaa kissaatituanngortarpoq.

Nunaqarfikoq immimmut ittoq

Kangerluk iigartartumik sermilik taagaanni, Sermermiut aamma taasariaqarput. Nunaqarfikumi Ilulissaniit kilometerimik ataatsimik ungasissusilimmiittumi illukut siumugassaapput. Nunaqarfik taanna 1800-ukkut qiteqqunnerat tikillugu inoqarpoq. Illukut issunik ujaqqanillu qarmakkat aamma attakut, saavinilu iluliarsuit avatangiisaat assilissatut qalipakkatut takusimagaanni, puigoruminaattaqaat.

 

Timmisartumik Ilulissat tikikkukkit Sermermiut takornariarsinnaavat. Nunaqarfikoq Ilulissat kujataatungaanni kilometerit aappaa avillugu ungasissusilimmiippoq.

Sermeq Kujalleq takornariagassaqqissoq

Ilulissani sermip iigartartup, Sermeq Kujalliup, qulimiguulimmik takornariarnissaa inassutiginaqaaq. Qulimiguullip igalaavisigut iluliarsuit mikisuusillutik immamiittut kujammut ingerlaartut takussaapput, tassanngaannarlu qipoqqaap talerorsua immamik serpalitsitsisoq takoriasaarneqarsinnaasarpoq.

 

Timmisartumik angalaarneq nuna, qaqqat tatsit kuuillu qulaallugit aallarteriarlugu, Kangia aammalu iluliarsuit kangerluup paavani ikkarleqqasut qulaaniit qimerluussavavut. Angalaarneq tupinnaannartoq eqqaamasanit pingaarnerpaatut peerallartussaanngilaq.

 

Ilulissani World Of Greenland ip aaqqissugaanut nunakkut aamma umiatsiamik angalaarnernut peqataasinnaavusi, tassanilu Sermeq Kujalleq, nunarsuarmi tusaamasaq qanimut misigalugu.

Nuummi kangerluk sermimik iigartartulik misigiuk

Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaannit angallammut ilaallutit kangerlummut sermimik iigartartulimmut takornariarnissamut periarfissaqarputit. Kangerluk pinngortitap pilersitanik ilulissanik aniatitsiuartoq tikillugu tupinnaqaaq. Nunaqarfeeqqanukarlutit angallammut ilaallutit qaqqat arlaannut qaqqikkuit, kangerluk sermimik iigartartulik taassumalu aallaavippassui qimerloorsinnaavatit.

 

Ukioq kaajallallugu Nuuk aallaavigalugu kangerluk iigartartumik sermilik tikinneqarsinnaavoq. Nuummut bilitsimik inniminniigit, takusassarlu tupinnartoq nammineerlutit timitarsillugu.

ILISIMAVIUK?


Sermeq Kujalleq 3.000 km² -sut angissuseqarpoq ukiumullu iigartarnermini sermeq 40 km³ -sut annertutigisoq anisittarpaa.
Nunaqarfikumi Sermermiuni qangarsuaq nunasisut assigiinngitsut pingasut kulturikkut sinnikuinik nassaassaqarfiupput.
Kangia isumaqarpoq kangerluk iigartartumik sermilik, Ilulissallu sermiat iigartartoq kalaallisut Sermeq Kujallermik taaguuteqarpoq.
Iluliarsuit sermip iigarneranit pinngortut kangerluk amitsoq aqqusaarlugu Qeqertarsuup tunuata imartaanut sukkasuumik anillattarput, Sermerlu kujalleq iigartarnermigut nunarsuarmi iluliarsuarnik aniatitsinerpaasartunut ilaavoq.
Iluliarsuit sermersuarmeersut tamakkeraanni Sermeq Kujalleq taakku qulerarterutaannik aniatitsisuuvoq.
Kangiatalu imartaa naammattunik uumasunut nerisassalissuummat, immap uumasuinut inuussutissaqaqaaq.

Saqqaanut uterit

Angalanissat inniminneruk

Misigisassat inniminneruk uani:

Thumbnail (1)

Arctic Excursions

Arctic Excurtion-imi - Greenland Travel ilarisaanni – Kalaallit Nunarput ilutsinniippoq, Nuummi København-imilu allaffeqarluta. Arctic Excution nunatsinni takornarissanik angallatsitsisartunut attaveqaataasutut atorpoq, nunatsinni takornariaqarnermut sullitaqartunut takornarissanullu iluaqutaassalluni. Takornarissanik angallatitsisartut nioqqutigisai nittartagatsinni takukkit, immikkuullarittumillu misisassarsiorlutit.  

Sermersuaq maani misigisinnaavat

Kalaallit Nunaat tupaallannartunik ulikkaarpoq, nuna kusanartoq aamma misigisassat alutornangaartut. Ataani ornikkusullugu sinnattorisat nassaariuk

Kalaallit Nunaanni misigisassat allat

Allaanerulluinnartunik misigisassanut tikilluarit. Sumi allami aput, siku, qaqqat, imaq arferillu narsaatit qorsuusut naatsiianik naatitsiffiusut qanittuaniippat? Nutaanik pissanganartunik misigisassarsiorit uani.