Pisussat

Kalaallit Nunaat immikkut ittunik misigisaqarnissamut sapiissusilinnik kajungilersitsijuartuuvoq. Misigisassat ukiut tamaasa pisartut, nunami pinngortitaq kulturilu- innutaasut peqatigilluinnarlugit neqeroorutaasarput.

Imminut unammilligassigit

Nunarsuarmit tamangajammit peqataasoqartarpoq. Misigissutsit killiliisanngillat. Peqataagit, nammineq isinnik takusaqarit misigisaqarlutillu. Isiginnaartitsiviit pinngortitamit pilersinneqartut: arpanneq, sisoraatit, nipilersukkat, eqqumiitsuliat, qaannat, cykilernerlu nutaanik isumaqalersarput.

 

Illoqarfiit tamarmik timersortarfeqarput, arsaattarfeqarlutik, ujakkaarfeqarlutik ukiullu tamaasa pissartanngorniuttoqartarluni. Ullorsiutini pissartanngorniunnerit pisussallu Kalaallit Nunaanut immikkut tunngassutillit avataaneersunillu peqataaffigineqarsinnaasut kisiisa oqaatigaagut.

Marsimi

Arctic Circle Race – nunarsuarmi ujakkaarnerit ilungersunarnersaattut aamma tusaamasaasoq – Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinerni, nunarsuaq tamakkerlugu peqataaffiusuni annersaavoq. Ullut pingasut km.-illu 160-it. Sisorartartut nunarsuarmit tamarmeersut inuilaarsuarmi apummit qallikkami, tammaarsimaarfinni tupeeqqani unnuisarlutik katersuuttarput. Tamakku tamarmik immikkut ittumik inuttut ataatsimooqatigiinnermut tusaamasaasumut ilaapput. Arctic Circle race paasisqarnerorusukkuit una tooruk

 

Arctic Winter Games - nunat issittut ukiumi imminnut unammiuaarnerat Qalasersuarmi timersornikkut kulturikkullu pisoqarfiusut annersaraat. Aaqqissuisuuneq nikittaanneqartarpoq. 2016-imi AWG Nuummi aappassaanik ingerlanneqassaaq. AWG-mi nunanit issittuneersunik tuusintilinnik arlalinnik USA-mit, Canadamit, Rusland-imit Kalaallit Nunaannillu peqataasoqartartumi ukiuunerani unammissutaasartut ilisimaneqartut, nunanilu issittuni timersuutit immikkut ittut unammiuaarutigineqartarput.

 

Avannaata qimussersua – Ukiumoortumik unammersuarneq aallartinneqaraangat qimussersut 30-it missaat qimmilisartut ilaasarput. 2013-imi pernaammik arnamik peqataasoqarpoq.

Apriilimi

Arctic Palerfik – Seqineq pissaaneqarlualeraangat piniartut siku aatsinnagu naggammik qimussertarfiat. Taama ulluni pingasuni qimussertarneq, ukiumik issimillu inuulluaqqusineruvoq. Issittumi ilisimasassarsiortup Knud Rasmussen-ip Kalaallit Nunaata Avanaanut isorartuumut angalanissani sioqqullugit sungiusarfigisartagaa atorneqartarpoq.

Juunimi

Arctic Midnight Orienteering – 20 km-inik isorartussusilimmi seqernup kaaviinnarnerata nalaani aqqutissamik paasiniaajutigaluni arpanneq. Arpaffik qattunerasaaq paarnaqutinik, orsuaasanik, issuatsiaanik ivikkanillu taamaallaat naaffigineqarsimasoq immikkut misigisaqarfissaavoq, Ilulissallu kangerluanni sermimut iigartartumut assissaqanngitsumik isikkiveqarluni.

 

Aasiaat Midnight Sun Marathon – tuusintilinnik qeqertalimmi arpanneq. Illoqarfik kaajallallugu mittarfiup tungaanut arpaffik sisamariagassaasarpoq. Sineriak qeqertarpalik alianaaqisoq, seqineq kaaviinnartoq, arferit isiginnaartullu pimoorussisut timikkut ilungersuuteqarusulersitsipput.

Juulimi

Aasivik – Nipilersorneq, eqqumiitsuliorneq, suleqatigiissitaliorneq oqallinnerlu Aasivimmi qitiupput. Aasivik 2012-imi nutaanngorlugu siunissami festivalertarnissanut tunngavissatut aallateqqinneqarpoq.

Aggustimi

Nuuk Marathon – Illorqarfiit pingaarersaanni ukiut tamaasa pisarnertut marathonertoqartarpoq. 21.097,5 meterit atorlugit peqataasut Nuutoqaq, illoqarfiup nutaartaa illoqarfiullu avataa marloriarlutik arpaffigisarpaat. Ukiut tamaasa peqataasut amerlisarput avataaniillu peqataasut tikilluaqqunaqaat.

 

Nuuk O-fest – Nuummi nunakkut umiissusersiorluni arpanneq, orienteringsløb, sumiissusersiorluni arpannermut peqatigiiffimmit, NASP-mit aaqqissugaq, nunani tamalaarpassuarneersunit peqataaffigineqartoq. Ulluni pingasuni nunami pissanganartumi unammillernartumilu arpanneq. Orpeqanngilaq, nuna killiliisunillusooq naaffigineqanngilaq, taamaallaat qaqqat, kuuit aammalu qaarsut sivingaqisut.

Septembarimi

Greenland Adventure Race – Kujataani qallunaatsiat nunagisimasaanni arpanneq. Ulut tallimat arpalluni, cykilerluni qajartorlunilu naalliuperaarneq. nalunneq qajartornermik taarsiinnarlugu kalaallit ironman-iattut nassuiaraanni pitsaanerussaaq.

Oktobarimi

Polar Circle Marathon – Kangerlussuup eqqaani sermersuup killingani aallartinneqartarpoq. Sermip nassataanik qattunerasaami umimmaat tuttullu saneqqullugit ingerlavigineqartarpoq. Arpattut aqqumminni sermeq qaqisarpaattaaq. Arlalitsigut nukissanik nunguutsisoqaratarsinnaanera ilimanarsinnaavoq.

Saqqaanut uterit

Angalanissat inniminneruk

Kalaallit Nunaanni misigisassat allat

Allaanerulluinnartunik misigisassanut tikilluarit. Sumi allami aput, siku, qaqqat, imaq arferillu narsaatit qorsuusut naatsiianik naatitsiffiusut qanittuaniippat? Nutaanik pissanganartunik misigisassarsiorit uani.