Air Greenlandip siulersuisuisa septembarip 12-ni ataatsimiinnerminni ingerlatseqatigiiffiup 2023-mi ukiup affaani siullermi naatsorsuutai akueraat, naammaginartutullu nalilerlugit. 

Air Greenlandip suliffeqarfissuartut akileraannginnermi angusai 8,2 MDKK-upput, 2022-milu piffissami tassani angusanit 15,9 MDKK-nik pitsaanerupput (2022-mi -7,7 MDKK). Ingerlatsiviup patajaatsumik ingerlannissaanut suliniutit arlaqartut nunatsinniillu tassungalu aammalu nunatta iluani timmisartunut ilaanissat ajornannginnerulernissaannik qulakkeerinninnerit angusat pitsaanerunerinut pissutaapput.

Ingerlatsineq annertuseriarpoq maluginiakkallu ilagaat nunatsinni angalasut amerleriarsimaneri. Aamma nunanit tamalaanit angalasut ukiup affaani siullermi amerleriarput. Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu timmisartunut ilaasut nunanit allaneersut 15%-mik qaffariarput, taakkulu amerlanersaat Air Greenlandimut ilaasuullutik.

Ingerlatsinerup annertusineratigut nal. ak. amerlanerit timmisartuussisoqartalernerata aningaasartuutit annertusivai, timmisartuussinerit sivisunerulernerisigut kingoraartissat pisariaqartitat amerlipput, orsussaq annertuneq atorneqarpoq sulisullu amerlillutik. Juunip 30-ani sulisut 581-upput, tassa siorna piffissami tassani 548-uusunit 33-nik amerlanerupput.  

2022-mi silamik, teknikkikkut, kingoraartissanillu amigaateqarnerup nassataanik timmisartuussinernik taamaatitsisariaqartarnikkut annertuumik unammilligassaqareerluni, patajaatsumik ingerlatsinermik qulakkeerinissamik anguniagaq maanna iluatsilluarpoq.  

- Pingaartumillu angallannerpaaffiup nalaani, Dash 8-t aamma H155-t teknikkikkut pilersaarutaanngitsunik uninngasariaqarsimannginnerinut, teknikkimut immikkoortortaq pitsaasumik isumaginnissimammat nersualaartariaqarpoq. Qulimiguullit nutaat H155-t piffissami sivitsortumi patajaatsumik atorpavut, teknikkimullu immikkoortortap timmisartumik tassannga ilisarisimannilerluarnera kingoraartissanillu sineriammi uninngasuuteqalersimanera tassunga takussutissaavoq. Qulimiguulinnilu taakkunani timmisartortartut sungiussilluarmata, aammalu stationini sulisut usilersuisartullu usilersuinermi usingiarnermilu suleriutsinik misilittagaqarlualerlutik, ingerlatseriaatsit suli pitsanngoriartorput. Nunarput tamakkerlugu silap unerisimanngittarneranik pissuteqartumik timmisartuussinissanik taamaatitsinernut atatillugu ilaasunut nerisaqarnermut ineqarnermullu aningaasartuutit suli amerlavallaarput, nangippoq oqarlunilu:  

- Qujanartumillu timmisartuussinerit patajaannerunissaannik ingerlanneqartarnissaannut sulissuteqarnerit arlaqartut siunniussagut iluatsimmata, suliffeqarfissuarmi sulisut tamavimmik nersualaagassaapput.  

Sulisummi taakkuupput ingerlatsivitsinni pingaarnerpaat, sullitatsinnullu iluaqutaasunik misilittagaqarluarlutillu pissutsini unammillernarsinnaasuni silaannakkut angallassinermik immikkut ilisimasaqartut. 2023-milu silap unerisimannginneranik kinguaattoortoqartillugu ilaasut piaarnerpaamik apuunneqartarneri suli pitsanngoriaateqarsimapput, Jacob Nitter Sørensen itisilivoq.  

Air Greenlandip 2023-mi 100 mio.kr. -nik sinneqartoornissani naatsorsuutigaa, tamannalu siusinnerusukkut nalunaarutigineqartunut naapertuuppoq.  

- Aningaasaqarnikkut pisussaaffivut eqqortippavut aningaasatigullu inissisimanerput ajutoorsinnaaneroput ungasissutut isigaarput. Timmisartuutit amerlineqarnissaannut pilersaarutit ingerlapput, ukiullu qaammataasa pingasut kingulliit ingerlanerini H125-t nutaarluinnaat qulingiluaasut pisiatta ilaasa tigunissaat pissaaq. Taakku AS350-nut, timmisartunik attartortitsinermi atorneqarnerusartunut, taartaasussaaput, Jacob Nitter Sørensen naggasiivoq. 

Qulimiguulinnut H125-nut qulingiluanut aningaasaliineq amerikami niuerfimmik USPP -mik aningaasaliinissamut isumaqatigiissuteqarnikkut pivoq. Isumaqatigiissut ataani atuarneqarsinnaavoq.