Kialuunniit siuleriiaatuni nikorfaneq utaqqinerlu nuannarisanngilaa – utaqqinermi piffissamik atuilussinnarneruvoq. Taanna tassaavoq A-mit B-mut aqqummi X nuanniitsoq. Kinguaattoortoqarnerani ajornerpaaq tassaasarpoq piffissaq eqqorlugu apuutinngitsooraangatta qassiiliuutinik uiguleriiaattunik eqqugaasinnaanerput. Allaammi ulapinngikkaluaraangattaluunniit utaqqineq eqqarsartaatsikkut sakkortusarpoq, utaqqineq aqussinnaasatta avataaniimmat. Soriarsinnaannginnerup kamajasunngortissinnaavaatigut utaqqikatalluinnartilersinnaallutalu

Tamakkua tamarmik – "timmisartuussinerup kipisaqattaalernerani" nuanniitsut tamaasa – Air Greenlandimit nunarsuarmilu timmisartortitseqatigiiffinnit tamalaarpassuarnit allanit eqqumaffigineqartorujussuusarput. Pingaartitaq tassaavoq angalanermi akornusersuutinit eqqugaasunut atugassarititaasunik pitsaanerpaanik pilersitsinissaq. Tamatumanilu Air Greenland ajunngilluinnartumik iliuuseqartarpoq – timmisartortitseqatigiiffippassuarnut allanut sanilliulluni – sullitat "angalanerat tamakkerlugu" isumagilluarnerisigut, attaveqatigiinnermut piujuartitsinermullu pisortap, Inga Dóra G. Markussenip, erseqqissaassutigisaatut:

Air Greenlandip ukiumoortumik nalunaarusiaani kingullermi atuarneqarsinnaavoq kinguaattoornerit pissutigalugu nerisaqartitsinermut ineqartitsinermullu aningaasartuutit 50 millioninit 2022-mi 100 millioninut amerleriaateqarsimasut. Tamanna aningaasartuutaavoq malunnaatilerujussuaq. Tamatumali peqatigisaanik kiffartuussinerulluni timmisartortitseqatigiiffimmit sulisunillu tulluusimaarutigineqartoq. Angalasunik isumassuineq Air Greenlandip Issittumi timmisartuussisartutut DNA-vanut ilaavoq. Nunarsuup immikkoortortaa, inoroorsaartuunerup ikiuukkumatunerullu pissusissamisoorfigisaat – pisariaqarfigisaallu.

Marilyn Monroe ataatsimik oqarsimavoq "qaammatisiutini assiliartaasarpunga, kisianni piffissaq eqqorlugu takkutinngisaannarpunga". Qujanartumik periutsitut ilutsimi matumani taamaanngilaq! Air Greenlandip timmisartuussinerisa amerlanerpaartaat pilersaarutit iluanni ingerlanneqartarput. Kisianni da Air Greenland ukiumut 36.500-riarluni timmisartuussisarmat – silaannarmi timmisartuussinerni akunnerni 20.000-ini - nunarsuarmi sumiiffiit unammillernarnerpaat ilaanni kinguaattoornernik pilersoqartarnera avaqqunneqarsinnaasanngilaq.

Nunap sannaata peqatigalutalu akerlilersorpaatigut. Peqatigaluta nuna alutornartorsuummat kusanartorsuummallu. Akerlilerorluta sila peqqarniilluinnarsinnaammat. Kipiluttunarsigaangat nunarsuarmilu qeqertat annersaanni ingerlaarfinni kinguaattoornerit siaruaakkaangata pissutsit pingaarnerpaat tassaalersarput – suliamik sungiussilluarsimaneq, eqaallisaarsinnaaneq sulisullu tunniusimalluartut, uiguleriiaani kikkut tamarmik suliassaminnik ilisimaarinniffigisaat. Peqqissaarluinnartumik plan b, plan c ilaatigullu aamma plan d ujartorneqalersarput. Suliffeqarfimmi aaqqissugaaneq suliaqalersinneqartarpoq, qulaajaanermillu suliaq sukumiilluinnartoq alutornassuseqartarpoq.

– Sinerissami anorersualeraangat katitigassat angisoorujussuusarput. Suliaqarfik tamakkerlugu sulilersinneqartarpoq, sulisuvullu ilaasunik timmisartuussinernut allanut nuussuillutik aallartittarlutik taakkualu sms-ikkut mailikkullu angalanissamut pilersaarummik nutaamik nassinneqarnissaat isumagisarlugu. Facebookimi paasissutissanik nutarterinernik ilanngussisarpugut. Ilaatigooriarlugu inuit siniffissaqartinniarlugit nuna akimorlugu timmisartuusseqattaalersarpugut – assersuutigalugu Kangerlussuarmit Narsarsuarmut aqaguanilu ornigassat naggataannut Ilulissanut, Inga Dóra G. Markussen nassuiaavoq.

Ilaasut kissaataasa akuersaarnissaat anguniarneqartarpoq, tamannili pisuni tamanna pisinnaasarnani.

– Angalasut siullermeerlutik uagutsinni timmisartortut, ilaasunut qanoq iliuuseqartarnitsinnik naammattumik paasisimasaqartanngillat. Maani najugaqartut nalunngilluarpaat, Inga Dóra oqarpoq, mikisumillu pingaarutilimmillu siunnersuuteqarluni:

– Kinguaattoornerni angalanissaq pisariaqartikkunnaraanni angalanissap taamaatiinnarnera iluaqutaasorujussuusarpoq. Imaasinnaavoq ataatsimiininssamut anngussinnaajunnaarneq assigisaallu pissutigalugit. Taamaaliornikkulli ilaasoq alla issiaviup pissarsiarinissaanut ikiorneqarsinnaavoq, Inga Dóra erseqqissaavoq.

2022 Air Greenlandimut ukiuuvoq immikkut ittumik ilungersunartoq – aammali ilikkagaqarfiulluartoq. Suut tamarmik ajalusoorput. Coronap sunniutai nunarsuaq tamakkerlugu timmisartunut kingoraartissanik amigaateqarnermik pilersitsipput. Tamatuma peqatigisaanik silarluttorujussuusarpoq ingerlariaqqissinnaajunnaartunillu ilaasorpassuaqartarluni. Tamanna takornariaqarnerup siuariarujussuarneranik qaffasinnerpaaffeqalerpoq. Allatut oqaatigalugu – anorersuavik.

– Timmisartuussinikkut 2022 oqaluttuarisaanitsinni ukiut unammillernarnerpaartaraat. Ilaasorpassuit nikeriarsinnaajunnaarnermik misigisaqarput, kikkunnullu tamanut naammattunik siniffissaqartitsisoqarnani, Inga Dóra G. Markussen oqarpoq.

Ingerlatsineq patajaatsoq qulakkeerniarlugu suliniuteqarneq suliaqarfinni qitiusuni arlalinni maanna sakkortusarneqarpoq; pilersaarut suliarineqartuaannartoq. Immikkut isumalluutinik inissanillu pilersitsisoqarpoq. Annertuumik aningaasaliinerit suliniutillu tunngaviatigut ingerlanneqarsinnaasut.

– Sillimmatitut timmisartumik immikkut Dash-8-mik qulimiguulimmik H155-imik pisivugut, eqqugaasinnaanerput annikinnerulerniassammat. Tamatuma peqatigisaanik siniffippassuarnik patitsittakkanik ajunngivissunik singup-poorpassuinillu pissarsisimavugut, Kangerlussuarmi Ilulissanilu immikkut inissaqartitsilerniassagatta, Mittarfeqarfiillu Kulusummi ilaasutsinnik isuma­ginnittut, siniffinnik patitsittakkanik arlalinnik pissarsisimallutik. Ilaasuvut akunnittarfimmi siniffimmik neqeroorfigerusuppavut, kisianni angallannerpaaffiup nalaani unnuiffissat tamatigut naammattanngillat, Inga Dóra oqarpoq.

– Immaqa taava aamma naammattunik nerisassaqartanngilaq, inuillu kaallutik innartassappat?

– Sumiiffinni tamani pitsaassuseq assigiissoq atuutinngilaq. Sumiiffiit ilaanni imaasinnaavoq kissattakkanik, mikrobølgimi nerisassianik, sassaalliisoqartoq. Boller i karry assigisaallu. Sumiiffinnili allani akunnittarfimmi pitsaasumi sassaalliutigineqartut allassimaffiat kusanartuusinnaalluni, Inga Dóra qungujulluni ilassuteqarpoq.

– Inuit kinguaattoornernit eqqugaagaangamik kamassimalersarnerat paasisinnaaviuk?

– Tamanna ajuusaarnarluinnarpoq. Ilisimassavaat suliffeqarfimmi aaqqissuussaaneq suut tamaasa aalassatsillugit suliniuteqalersartoq. Kisianni Issittumi timmisartuussinermi pissutsit tamaasa naalagaaffiginngilavut.

– Ilaasut qungujulalluta naapinnissaat tamatigut anguniagarisarparput, aamma pissutsit ularpaarfiugaangata ilungersunaraangatalu. Qujanartumillu tamatigut qungujunnerpassuarnik utertitsivigineqartarpugut. Tamanna kikkut tamarmik tatineqarnerannik oqiliallatsitseqataasarpoq. Tikeraavut peqatigalugu pissutsit qeqqanniittarpugut, sapinngisannguatsinnillu pitsaanerpaamik iliuuseqarniartarluta, Inga Dóra G. Markussen, Air Greenlandimi aggustimili Chief Sustainability Officeriusimasoq (CSO), akivoq, siornatigornillu Air Greenland pillugu ammaassinerunissamik anguniaqarnerarluni, ilaasut – soqutigisaqartullu – timmisartortitseqatigiiffiup anguniagaanik, unammilligassaanik, pilersaarutaanik aaqqiissutaanillu paasisaqarsinnaanerulerniassammata.