Ingemar ukioq 1956-imi Sverigemi inunngorpoq, aqqanilinnillu ukioqarluni ilaquttanilu Fynimut nuunnissami tungaanut tassani najugaqarsimalluni. Ingermarip angutaa Sverigemi sakkutuut timmisartortartuini pilotiusimalluni Danmarkimi helikopterpilotitut suliffeqalerpoq. Ukiut marlussuit Danmarkimeereerlutik ilaqutariit Nunatsinnut nuupput.

Ingermarip angutaa Grønlandsflymi suliffeqalersimavoq 70’kkunni 80´kkunnilu S61-imi pilotiusimalluni, ilaatigullu ataataasoq erneralu helikoptereqatigiittarsimapput. Ingemar Godthåbimi (manna: Nuummi) Seminariami realeksamenerpoq 1973-imi. Kingorna Danmarkimi kostskolemi 1.G-riarluni atuakatalerluni Nuummut uterpoq. Tassani assigiinngitsuni suliffeqartareerluni Grønlandsflymi 1. august 1974-imi ilinniarnissamut periarfissaqalerpoq. Oqaluttuassarlu sivisooq tassani aallartippoq.

Ukiut pingasut affarlu heliportimi praktikkereerluni pingasoriarlunilu Kastrupimi SAS-imi teoreeriartoreerluni 1. februar 1978-imi ilinniakkaminik naammassivoq.

S61-p Nunarput ataqatigiissilerpaa

Oqaluttuaq ilinniarnera naammassigamiuk allartippoq. Tassami S61 helikopterimut pikkorissarpoq, mekanikerinngorporlu silaannakkoortartoq ukiullu pingasut tulliit Sineriak angalaloorpaa.

- S61-imut immikkut ittumik atassuteqarpunga. Ilaatigut tassaammat helikopteri siulleq ilikkagara, ilaatigullu silaannakkoorluni mekanikeriunermi inuuneq immikkuullarissuummat. Taamani S61-ip Kalaallit Nunaat ataqatigiilersippaa, mittarfeqalerluni Dash7-eqalernissaata tungaanut.

- S61 atorlugu nuna ilinniarpara. Mekanikeri cabin attendantioqataavoq, taamaalilluta pisuni suniluunniit sumiikkaluaruttaluunniit helikopteri misissorsinnaallugulu suliarisinnagakku, Ingemar oqaluttuarpoq.

Piffissami tassani Grønlandsflyp S61-ii atorlugit nunatta avataaniittarpoq Norgemi aamma Canadami, ataasiarlunilu Alaskami, taamani S61-it sinneqarmata Nuummi mittarfiup 1979-imi atuutilernerata kingorna. Oqaluttuarli tamaanga naanngilaq.

Misigisarpassuit

Ingemarimi timmisartumik helikopterimillu nunarput tamaat silaannakkut angallavigisarpaa, nannunik takulluni, Sirius patrulje ikiorpai, Tartupaluk tikinnikuuaa, sakkortusaaviit taamatullu attaveqarniarneq qulakkeerniarlugu Kitaani qaqqat qaaviniittarpoq aammalu Tunup Avannaarsuani dinosaurinik ujaaseqataanikuulluni.

- Sulinera soqutiginarlunilu allanngorarsimaqaaq, aammalu suli ingerlagallassaanga, ukiuni 50-nngortorsiortoq, ulluinnarni Københavnimi najugalik sapaatillu akunneri sisamat suleriarluni sapaatit akunnerini sulinngiffeqartartoq oqaluttuarpoq.

Ingemar annerusumik helikopterini sulisimasoq ukiullu marlussuit aamma Dash7-imiittarluni. Oqaatigineqareersutulli S61-imi allartippoq, Bell 212, Bell 206 aamma AS350-imiittarsimalluni.
Ullumikkut Ingemari H155 Helikopterigut suliarisarpai nuannarisaminillu Pituffik Space Basemi stationsmekanikeriulluni.

Nalliuttorsiortoq ukiorpassuarni sulisimanermini attartornerpassuit soqutiginartut misigisimavai. Pingaartumik Nunap Avannaarsuani inoqajuitsumi, aammali Avannaani. Taamaallutik 1990-kkut aallartinneranni Nunatsinnimisigisassarsiortartoq Peter Brandt angalaqataalu motoreqaratik umiamik sisoraatinillu Nunarput kaajallanniarlugu angalaneranni ikiortariaqalersimavaat. Ilisimasassarsiorneq unitsinneqartariaqarsimavoq Alert-imullu, sakkutooqarfimmut Canadap avannaaniittumut ulorianartorsiormata angallanneqarput.

Ingemarip Siriusikkut qimatulivissioqataaffigisimavai, Kangerterrajitta Itterterilami (Carlsberg fjord) dinosaurissarsioqataasimavoq sumiiffinnilu arlalinni sermimik igartartunik soqutigisalinnik sullisseqataasimalluni.

- 90’kkut aallartinneranni Siriuspatruljekkunnik Tunup Avannaarsuarni JP Koch Fjordimi annaassiniaaqataavunga. Aputeqannginnera peqqutaalluni qimussiminnik ingerlariaqqinneq ajulersimapput, Ingemar oqaluttuarpoq nangillunilu.
- Taamani Pituffimmik taaneqartartumit Bell 212-imik marloriartariaqarpugut atortui qimmiilu tamakkerniarlugit. Siriusikkut qimmii angipput 212-imilu initullutik.
Ujaraarartalimmut timmisartuuppagut, tassani Islandimiit Twin Otterip suliaq tiguaat. Siriusikkulli qamutaat utertariaqarpagut Siriusimik inuttat marluusut qamutertik qimaannarnianngimmassut Twin Otterimut aamma ikivaat, oqaluttuarpoq.

Nannumik naapitsineq

1990-kkunni Qaanaamut attartorneqarluni angalanermi qeqertani Carey-nik taaneqartartuni nannumik apusinerup tunuaniittumik qaninaarisimavoq.

- Mikkatta helikopterimik pisseriarlunga saavanut 50 meterit arpallunga shut downi assiliivittaannik filimiarilerpara. Sunaaffa aana tununni nannup uanga helikopterilu isiginnaaraatigut – 40 meterinik ungasitsigalunga, Ingemar oqaluttuarpoq.
Qujanartumilli pilotip attartortullu nillianerini qimaguppoq.
- Unnukkuani ulorianartorsiorsimanera aatsaat paasivara. Tassami pisumi filmiliornissara pinermik, aamma nanoq filmiliaraara oqalungalu: ”Aamma aana nanoq”, illarpoq.

Ukiut ingerlanerini Ingermari Telep sakkortusaavii amerlasuut tikittarpai. Kujataani Nanortalimmiit avannaani Upernaviup tungaanut kiisalu Qaanaap eqqaani Pearyp Inussuanut (Pearys Varde) aamma Politikens Bræmi taamanikkut telesiteqarnerani kiisalu Qeqertarsuarmi (Herbert Ø) relæstationimut S61-inik Bell 212-inillu angalasarpoq. Aammattaaq DMI-p Avannaani silasiorfiit Sikumik alapernaarsuisut Twin Otteriannik tikissimavai.

Svenskit erfalasuat

Marlussoriarluni Ingemari Sullualummiittumi Canadap Kalaallillu akornanniittuni Tartupalummiissimavoq. Qeqertaq ukiorpassuarni akerleriissutaajuarsimasoq maannali nunat marluusut taakku akornanni avinneqarluni isumaqatigiissutaalersimasoq.

- Piloti svenskeq ilaaffigaara. Qeqertaq tikikkatsigu Inussummik Gammel Danskeqarnersoq Canadian Clubeqarnersorluunniit takoqqaarparput – takuniarlugu kikkut kingullermik tassaniissimanersut. Erfalasoq inussummiittoq imak nungullarsimatigaaq takusinnaanatigut danskit caanadamiulluunniit erfalasorineraat, Ingemar oqaluttuarpoq, nangillunilu;

- Svenskit erfalasuat asuliinnaq amussanerlugu puiaasarlu OP Anderson (svenskit snapsiat, aaqq.), inussummut ilissanerlugu eqqartorparput. Ajoraluartumilli arlaannaalluunniit nassannginnatsigu danskit canadamiullu Tartupalummi svenskit erfalasuat takusimassagaluarunikku qanoq oqarsimassagaluarnersut illaatigiinnarparput, Ingemar illarluni oqarpoq.

Japanimiu ulorianartorsiortoq
Ingemar mekanikerisut ujaasinernut annaassiniarnernullu ikigisassaanngitsunut aamma peqataasarpoq S61-imik Bell 212-imillu inunnik annaasseqataasarluni.
- Taamami SAR-it helikopterinik qaninnerpaasumiittunit suliarineqartarput kalerrisaarisoqartillugulu angallassiunnaarlugit annaassiniarnernut atorneqartarlutik. Amerlanerpaat naammassilluartarput, aammali ataasiakkaat nuanninngitsumik inerneqartarput. Inuk toqunartumik nerisaqarsimasoq annanngitsoortorlu eqqaamavara. Alla arnaq naartusoq silaannarmiitilluta toqungasumik ernisoq. Pisut taakku alianaqaat tamatsinnullu sunniuteqarlutik, oqaluttuarpoq.

Qujanartumilli ulorianartorsiutortut aamma nuannersumik inerneqartarput, soorlu ukiut arfineq marluk – arfineq pingasut missaa qaangiuppoq inuusuttoq japanimiu Siorapalummiittumut Ikuo Oshimamik tikeraarsimasoq Siorapalummiit Savissivimmut kalitalerluni sisoraatinik ingerlaniarsimavoq. Ingerlavissaa 250 kilometerinik isorartutigivoq.

Upernaajuvoq, sulilu sikoqarluni, Steensby Landilli avataani sarfarnera peqqutaalluni siku ulorianarpoq. Japanimioq sikukkoortilluni imaanut nakkarsimavoq sikumulli saattumut imminut qaqitissimalluni.

- Sikuli saappallaarmat kalitaminut plastikkiusumut mikigaluaqisumut ikisimavoq. Atisani sinngup puunilu puunit imermit pitarneqarsinnaanngitsuniittut nioriarlugi sinngup puuminiitilluni atisani taarsersinnaasimavai. Oqarasuaat qaammataasakkut attavilik nassataraa imatulli assaalersimatigaaq allaat atorsinnaanagu. Unnuarsuaq naallugu ilumiup inissisimaneratut nalasimavoq qiullunilu toqunnginniassagami imminut eqqumatissimalluni, Ingemar oqaluttuarpoq.

Ullaakkut inuia uunnaamisimariarmata ajornartorsiornermi attataasaq toorsinnaasimavaa taamaalillunilu Issittumi Sakkutooqarfimmiittoq helikopteri kalerrisaarlugu.

- Bell 212 hangarimiippoq kalerrisaarut tiguneqarmat. Piloti, uanga stationslederilu ingerlaannaq ornillugu qangattarpugut. Nuunnguaq uiaratsigu ingerlaannaq takuarput. Sikumi toornituaq positionimi tassani. Hoisteqanngilagut, minnissatsinnullu siku saappallaarpoq.

Pilotip helikopteri sikup japanimiup qiulersup eqqaani qulinnguaniitissinnaasimavaa. Ingemarip qitimigut qileruserluni, stationslederimik tigummineqartumit, matup ammanera paaralugu helikopterip sisoraataanut pivoq.
- Japanimioq sinnup puumini peqingavoq aalariassanani, isumaqarlunga toqungasoq. Tuiatigut toorakku niaqqi tunginnut saatippaa tupigusuppaseqaluni, Ingemar oqaluttuarpoq, nangillunilu;

 - Initaanut kalitaa atortuilu eqquppagut suli sisoraatitaaniillunga. Qiiasorujussuuvoq, parkamillu poorneqariarluni sakkutooqarfiliaapparput, tassani ambulancenit aaneqarpoq. Suliarput naammassilluarmat assut nuannaarpugut.

- Aqaguani hangarimiinnitsinni ornippaatigut atortorissaarutai ippassaani panerserniarlugit nivinngakkagut aavai. Tupinnaqaaq ajoqusernerusimanngimmat, taamallu isikkoritsigisoq takullugu assut nuannaajallannarpoq.

- Japanimioq Qaanaamut uterniarluni billetisivoq aqaguanilu atortorissaaruterpassuanilu tassunnarpoq, Ingemar Qaanaap eqqaani pinngortitami mersernarsinnaasumi annaassiniarnermi ilaat pillugit oqaluttuarpoq.

Stationsmekaniker

Ingemarip Air Greenlandimiinnermi ilarujussua mittarfinni mekanikeriuvoq.

Nammineq oqaatsini atorlugit mittarfiit tamaasa piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumilluunniit najorsimavai.

- Miitarfimmi mekanikerisut angallatit silaannakkoorutit mittarfimmut attuumassutillit timmisartuussinissamut pilersaarut malillugu piareersimanissaat akisussaaffigineqartarput.

- Ullut tamaasa misissuinermik, ajoqutinik iluarsiinernik, aaqqissuusinernik, atortussiortut ilitsersuutai malillugit isumagalugillu timmisartut mittarfiillu pisortanit piumasaqaatit malillugit ittuunissaat isumagineqarnerinik imaqarpoq. Annerusunik suliassaqartillugu immikkuualuttulluunniit pisariaqavissumik taarsigassaatillugit Nuummit ikiorneqarnissamik noqqaasoqartartoq, paasititsivoq, ilassutigaalu:

 - Air Greenlandimi mittarfippassuaqarpoq aalajangersimasunik timmisartoqarlunilu helikopteriutilinnik, najugaqavissunillu sulisussaqarneq ajornakusoortarmat sapaatip akunneri suleriarluta sapaatip akunneri sisamakkaarlugit sulisarluta paarlakaattarpugut.

Suliffimminik nuannarinninneq

Ingemari Air Greenlandip teknikkimut immikkoortortaani ukiut ingerlanerini sulisuusimanini nuannaraa, taamatuttaaq Nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni najugaqartarsimanini.

- Ineriartorneq soqutiginarluinnartoq peqataaffigaara, piffissaq Grønlandsfly/Air Greenlanip pisunut allanngorartunut nalimmassartarpoq, teknikkikkut ineriartorneq, aningaasaqarniarneq, angallannerulerneq ilaasullu amerlassusaannut piumasaqaataasut eqqarsaatigalugit. Isumaqarpunga aqqutaat tamaat nuna tamakkerlugu sapinngisarput tamaat iliorsinnaanerput pingaartissimallugu, kiisalu timmisartut isumaannaatsuunerat pitsaanerpaanissaat isumagisimallugu.

- Taamani 1974-imi allarujussuuvoq, tassami nuna S61-inik arfineq pingasuusunik ataqatigiisitsivoq, ullumikkut allaaneroqaaq, mittarfeqarlunilu suluusalinnik timmisartunik suliassaq taanna naammassisarpaat, helikopterillu sumiiffinni illoqarfinni annerusuni minnerusuni ingammillu isorliunerusuni nunaqarfinni assartugassanik isumaginnittuusarput. Ullumikkut mittarfinni mekanikeriuvugut qaqutigullu angalaqataasarluta, timmisartulli mittarfiit akornanni angalasartut helikopterillu qangattarlutillu tikittut isumagisarpagut, oqarpoq.

FAKTA: Suliffimmi qaffakkiartorneq

1982-83:
Kangerlussuarmi mittarfimmi Dash7 aamma S61-inut mekanikeri 30/30-mik aaqqissuussaasumi.

1. august 1984:
Teknikkikkut immikkoortortaqarfimmi mesteritut atorfinikkami Nuummut nuuppoq.

1987-89:
GLACE-mi teknikkikkut aqutsisoq, tassaasoq aaqqissuussaq Grønlandsflyp ataaniittoq attartortitsisartoq nunaqarfinnilu angallassisartoq. GLACE atorunnaarsinneqarmat Bell 212-imut mekanikerinngoqqippoq, kingumut 30/30-mik aaqqissuussaasumi.

1994:
Ilulissani mittarfimmi Dash7 aamma S61-inut mekanikeri

2002:
2012-p tungaanut Narsarsuaq mittarfimmi S61 aamma AS350-inut mekanikeri

2013:
Pituffimmi Bell 212-inut 2022-miillu Airbus helikopter EC155-inut mekanikeri – taamaallaat ukiunik ataasiakullakkaartunik Tasiilaq, Nuuk aamma Upernavimmiittarluni.