Kalaallit Nunaanniit aallartitat persuarsiornermi peqataapput, tassanilu Airbusimiit Rolls Roycemiillu peqataasut Tuukkaq Air Greenlandimi siulersuisut siulittaasuannut Bodil Marie Damgaardimut, Pisortaanermut Jacob Nitter Sørensenimut kiisalu Naalakkersuisut siulittaasuannut Múte B. Egedemut tunniuppaat.

Bodil Marie Damgaardip Airbus Rolls-Roycelu qutsavigalugillu Air Greenlandip Kalaallit Nunaanni nunami attaveqaatinut qanoq pingaaruteqartiginera eqqaavaa.

- Air Greenlandimi kapitali nutaaq aallartippoq. Tuukkamut aningaasaliineq unammillernerup annertusinerani piareersimanissatsinnut alloriarneruvoq pingaaruteqartoq. Mittarfissuaqalerneratigut Kalaallit Nunaannut aqqutit nutaanngormata piviusoq allanngorpoq. Air Greenland nunap ataqatigiilernissaanut - aamma avataaniit Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu avammut - piareersimavoq. Taamaammat ulloq manna killiffik pingaaruteqarpoq, Air Greenlandimi siulersuisut siulittaasuat Bodil Marie Damgaard sulisunut Tuukkap tunniunneqarnissaanut piareersaallutik ulapissimasunut saalluni taama oqaaseqarpoq.

- Kikkut tamarmik, timmisartoqarfimmi aallarfissami nikorfagaangamik nunatsinni timmisartuussisartunut timmisartunullu aappallorissunut, arlaatigut uatsinnut attuumassuteqartarput. Angerlaleraangatta nunarsuarmulluunniit angalaleraangatta qilanaarneq annertusarpoq. Tuukkap nunatsinnukarnissaanut suleqataasimasuni tamani qilanaarneq taanna malugisarpara, timmisartuussilernissaalu qilanaaraara.

-  Timmisartorsuartaaqaagut! Oqarluni Air Greenland Tuukkaq pillugu pilluaqquaa.

Aalajangiineq pingaarutilik nammineq siulersuisullu ukiut pingasut matuma siorna Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisartussamik pisiniarlutik aalajangersimasartik oqaluttuarissallugu aamma pingaartippaa. Timmisartoq isumannaatsuunissamut, pitsaasuunissamut minnerunngitsumillu mingutsitsinikinnerunissamut piumasaqaatinik eqquutsitsissaaq.

Timmisartut ungasissumut timmisartuussisinnaasut piumaneqarluartullu Airbus’ 330-800, Rolls-Roycemiit Trent 7000-inik motoorillit, tassanngaanniillu oqaaseq “neo” atianut ilanngunneqaatigisaat, A330-neoAir Greenlandimi aqutsisoqatigiit toqqarpaat. 

- Motooriisa orsussamik atuineq annikillisillugulu taamaalillutik CO2-mik aniatitsineq annikillisittarmassuk taannarpiaq piumasimavarput. Tassanili uninngilagut. Motoori taamak ittoq, neo, (new engine option) orsussaq nunap pissarititaaneersoq  atorlugu ingerlasinnaavoq. Orsussaq mingutsitsinngitsoq 5% SAF Tuukkap qangattarneri tamaasa orsussatut atortassallugu imminut piumaffigaagut. Taamaalinikkut CO2-mik aniatitsinerput issiavik ataasiugaangat 25 %-nngorlugu annikillisassaaq. Mingutsitsinnginnissaq pimoorullugulu timmisartuutileqatigiiffimmi anguniagaraarput. Taamaalilluta Kalaallit Nunaata piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu angalaffissatut anguniagaqarnera tapersersorparput. Air Greenlandip timmisartuutileqatigiiffinni Europamiittuni siulliit ilaanniilluni timmisartuussisarnermi mingutsitsinnginnissaq anguniarlugu allannguinera tulluusimaarutigaara, Air Greenlandimi pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen A330-800neo-mik toqqaasimaneq pillugu taama itisiliivoq.

Air Greenlandip piginnittui Namminersorlutik Oqartussat timmisartup tunniunneqarnerani aamma peqataatitaqarput. Timmisartup tunniunneqarnera Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaanermi eqqaamasassaasoq aningaasaliinermilu naatsorsuutigisanik piviusunngortitsinerusoq Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep oqalugiarnermini siullertut eqqaavaa.

- Tamanna Air Greenlandip aningaasaliinerini annerpaavoq – aningaasaliineq pingaaruteqarlunilu pisariaqartoq Nuummi Ilulissanilu mittarfissuit ammarneri eqqorluarlugit tunniunneqarpoq, Múte B. Egede oqarpoq, nangipporlu:

- Aningaasaliineq Kalaallit Nunaata ilorraap tungaanut ineriartortinneqarneranut iluaqutaassaaq. Tuukkap Air Greenlandip timmisartuutaanut ilanngunneratigut annertusaasoqarlunilu ineriartortitsisoqarpoq.

Tuukkap tunniunneqarnissaanut suliami peqataasut qutsavigalugit naggasiivoq.

- Suliami matumani suleqataasimasut tamaasa qutsavigiumavakka. Isumassarsiamit siullermiit ullumikkumut – timmisartoq kusanarluinnarlunilu nutaaliaasoq, pingaarnertullu, timmisartoq mingutsitsinikinnerusoq. Tuukkaq pinngortitamut eriaginnilluni aningaasaliinermut aqqutissiuivoq – kinguaariinnullu tulliuttunut aamma pitsaasumik aningaasaliineruvoq.

Tunissutit kusanartut

Air Greenlandimi pisortaaneq tunniussinermut qujaniarluni Airbusimut Rolls Roysemullu assigiinnik tunissuteqarpoq. Tunissut tassaavoq qajaaraq assammik sanaaq.

- Qajaq ukiut fem tusintit matuma siorna inunnit pilersinneqarami uumaannarnissamut, piniarnissamut inunnillu angallassinissamut atortuni pingaarnerpaavoq. Qajaq kinguaariinni ataavartumik ineriartortinneqarpoq, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq, nangipporlu:

- Qajaq aammattaaq Airbusimi, Rolls Roycemi Air Greenlandimilu ataatsimoorutitsinnut assersuutaalluarsinnaasoq aamma isumaqarpunga. Suliffeqarfiit kinguaariinni arlalinni tunisassiaminnik ineriartortitsillutillu pitsanngorsaasimapput – soorlu inuit qajaq kinguaariippassuarni ineriartortissimagaat. Suliffeqarfitsinni pingasuni assinganik eqqarsartariaaseqarpugut. Atugassarititaasuni piumasaqaatinilu nikerartuni naleqqussarlutalu nutarsartuarpugut. Tuukkaq naleqqussarnermut maanna killiffigisatsinnut uppernarsaataalluarpoq, siunissamilu suliffeqarfinni pingasuni ineriartortuarnissaq tamatta qulakkeertuassagipput qulaginngilara, Jacob Nitter Sørensen naggasiivoq.

Air Greenland timmisartuliortumiit Tuukkamik qiperukkamik tunisippoq.

Tuukkaq aqagu pingasunngornermi decembarip 7/ani Toulousemiit Kangerlussuarmukarluni qangattarpat angalaqqaarner timmisartup orsussaanik mingutsitsinikinnerusumik (SAF) 30%-imik akusamik orsoqarluni timmissaaq, tamannalu Air Greenlandip mingutsitsinnginnerusumik ingerlatsinissamik pimoorussineranik ersersitsivoq. Timmisartup Rolls-Roycemiit Trent 7000-motooria, ungasinngitsumi akunnerni millionini timmisimasoq, 50%-imik SAF-imik akusamik atuilluni ingerlasinnaasutut akuersissuteqareerpoq.

Angalaqqaarnermi Kalaallit Nunaanniit aamma Airbusimiit Rolls Roycemiillu aallartitanik ilaasoqassaaq. Naalakkersuisut siulittaasuata saniatigut Attaveqaasersuutinut Naalakkersuisoq, Inatsisartut siulittaasoqarfianniit peqataatitat aamma Inatsisartut Sanaartornermut Ataatsimiititaliaanneersut, suleqatigisartakkat, sulisut innuttaasullu makitsinikkut ilaasussanngortinneqarsimasut kiisalu tusagassiuteqarfinniit peqataatitat ilaassapput.

Tuukkaq pilersaarutit malillugit nal. 13.00 Kangerlussuarmut mippat kingornalu Tuukkap minnerpassuisa siullersaat Air Greenlandip hangariani nunaqarfiup innuttaasuinut kaffillernikkut persuarsiutigineqalerpat malinnaagit.