5531

2025 decembarip 19, tallimanngorneq

Sikumi unnuaq ilungersunartoq

Adam Predkiel, qulimiguulinni AS350/H125-ni timmisartortartorput tallimanngormat decembarip ulluisa aqqaneq aappaani nersornaammik Forsvarsministerens Medalje for Ekstraordinær Indsats (illersornissamut ministerip immikkut illuinnartumik iliuuseqarnermut nersornaasiuttagaanik) nersornaaserneqarpoq. Suliaq ukioq manna Qaanaap avannaani immap sikuani annaassiniarnermi pisimasoq. 

Ulloq juunip ulluisa qulinganni nal. arfinernut qiteqquttoq Nuummi OCC-mit Adam sianerfigineqarpoq. Taakkunannga qinnuigineqarpoq Etah eqqaani, Qaanaap avannaani 150 kilometerit missaanni ungasitsigisumi, ajutoorsimaneq uppernarsaqqullugu.  

 

Adam sianerfigineqarama Pituffimmiippoq (Pituffik aalajangersimasumik aallartarfiginngilaa), nalinginnaasumik ullut tamaasa attartornermik suliaqartarpoq ilaasunik aamma nassiussanik assartuisarluni, kisianni aammattaaq Air Greenlandip suleriaasia malillugu napparsimasunik angallassineq ilinniarsimavaa.   

 

– Ingerlaannaq nalilerpara sungiusarsimanera aamma misilittakkakka atortariaqalerlugit. Sila pitsaavallaanngitsoq misissorlugu aallartippunga aamma malugivara suliassaq inuunermut pingaaruteqartoq suliarisussanngorlugu, Adam oqaluttuarpoq.   

 

OCC-mit Adam nalunaarfiginerpoq Issittumi Sakkutooqarfik ajunaalernermi kalerrisaarinermik tigusaqarsimasut Garmin InReach aqqutigalugu naleqqat aamma sumiissuseq takuneqarsinnaallutik, paasissutissanilli allanik peqanngitsoq. Kisianni silap ajorpallaarnera pissutigalugu ingerlaannaq timmisartumik aallarsinnaanatik. 

 

Adamip silap ersernerulernissaa utaqqiutigalugu atortussani pisariaqartitani katersorpai. Attaveqartarnermut officeri misilittagalik Danski illersornissaqarfianeersoq takkuppoq, marluullutillu suliassaq sukumiisumik piareersarfigilerlugu.   

 

– Toqqissiallannarpoq forbindelsesofficeri takkummat. Taanna ilagalugu suliassamut takkuttussamut ikiuisussaqalerpoq, Adam oqaluttuarpoq.  

Silarluk ajorsiartorpoq

OCC-p sianerneranit nalunaaquttap akunnerata missaa qaangiuttoq qulimiguulik qangattarpoq Adam aquttoralugu aamma forbindelsesofficeri ilaasoralugu. Ingerlaarnerminni timmisartoq Challenger ataavartumik attaveqarfigaat, Issittup Sakkutooqarfiani Kangerlussuarmit aallartinneqarsimasoq, sumiiffimmik paasiniaasussaq aamma ajutoorsimasunut annanniutinik nakkartitsisussaq.  

 

Unamminartumik timminerup kingornatigut silami allanngorartumi sikumut minneq iluatsippoq, Etah avannaani 30 kilometerisut ungasitsigisumi. Tassaniipput inuit kalerrisaarisimasut aamma qulimiguullip nunniffissaa nalunaaqutsersorsimavaat. Taakkua ilaata inuup ataatsip napparsimavimmukaannissaa pisariaqarpoq.  

 

– Taanna ajoqusersimasoq annertuumik ajoqusersimavoq, taamaattumik piaarnerpaamik aallartariaqarpugut, pilertornerpaamik nakorsamit ikiorneqarniassammat, Adam oqaluttuarpoq. 

 

Uterluni ingerlaarnermi Adamip Qaanaami AFIS attaveqarfigaa qinnuigalugillu mittarfimmi nakorsamik piareersimatitseqqullugit. Tikinnermi napparsimasunik isumaginnittut suleqatigiit nalilerpaat, napparsimasoq Pituffimmi napparsimavimmut ingerlanneqartariaqartoq, ulapiinnarlu Space Base-mit akuersissut pissarsiarineqalerpoq. 

 

– Akuersissutip taassuma utaqqinerani atortoq Windy misissorpara aamma silasiortut allaffiat attaveqarfigalugu, taakkua nalunaarput aqqutissami sila ajunngitsoq. Kisianni ilimagisamit sila ajorneruvoq, Adam oqarpoq. 

Adam Pilot

Radarimit takuneqarsinnaajunnaartoq

Ingerlaarnermi silap ajornera unamminartuuvoq, minnginnerminilu helikopteri Pituffiup avataani kilometerinik qulingiluanik ungasitsigisumut immap sikuanut mittariaqarluni. Tamaani  minutsini 20-ni utaqqipput helikopterip sarpii kaavitiinnarlugit. 
– Sapinngisamik mittarfiup qanittuaniittariaqarpunga. Sinerissamut uternissamut periarfissaqarpoq, kisianni pilertornerpaamik mittarfimmukarnissatsinnut periarfissarput annikillisinnaalluni, Adam oqaluttuarpoq.  

Sikumi utaqqitillutik helikopteri radarimit takuneqarsinnaajunnaarpoq, tamanna Pituffimmi puullaaqinartinneqalerpoq.  

 

– Malugisinnaavara timmisartornermi nakkutilliisoqarfimmut attaveqarneq ajoquteqartoq. Taamaariarmat taarsiullugu angallannermi allaffimmut iluatsitsillunga attaveqarfigaakka, tassannga ajorata ingerlaartugut pilertornerpaamik ilisimatitsissutigineqarluni, Adam oqaluttuarpoq.   

 

Nal. 01.00-ip missaani helikopteri Pituffimmut ajorani mippoq, tamaani ambulancit, politii aamma qatserisartut sillimapput. Annaassiniarneq nal. akunnerinik arfinilinnik sivisussuseqartoq ajunngitsumik kinguneqarpoq. Napparsimasoq annappoq kingusinnerusukkullu Ilulissani napparsimavimmut ingerlanneqarluni.  

 

– Oqiliallaatigaara angut ajunngimmat, misigisarlu soorunami uannut sunniuteqarpoq. Ingammik annaassiniarnerup tamarmiusup nalaani assigiinngitsut tamarmik suleqatigiinnerat pitsaalluinnartutut isigaara.  OCC, Air Greenlandip Pituffimmi angalanermut allaffia, Issittumi Sakkutooqarfik aamma Pituffimmi timmisartornermut nakkutilliisoqarfik, taakkuullutik suna tamaat 100 procentimik pikkorinnerpaajullutik isumagaat. Tamarmik eqqissisimanerat aamma sianiginnilluarnerallu uagutsinnut qulimiguulimmiittunut aamma uannut timmisartortartuusumut sunniuteqarpoq, Adam oqaluttuarpoq.  

Iliuuseqarnerminut nersornaaserneqarpoq

Tupinnanngilaq tamatuma kingornatigut Adami Predkiel Danskit Illersornissaqarfianit attaveqarfigineqarmat. Qinnuigineqarpoq saqqarmiuliilluni nalliuttorsiorpalaarnermut peqataaqqullugu tassani Forsvarsministerens Medalje-mik, (saqqarmioq illersornissamut ministerip nersornaasiuttagaa) immikkut illuinnartumik juunip ulluisa qulinganni iliuuseqarnerminut.  

Nalliuttorsiorpalaartumik saqqarmiuliineq ingerlanneqarpoq Forsvarsministeriami decembarip ulluisa aqqaneq aappaanni, tassani Adam Predkiel illersornissamut ministerimit Troels Lund Poulsenimit saqqarmiulerneqartunut pingasunut ilaavoq Nunatsinni annaassiniarnermut atatillugu, ataaseq saqqarmiulerneqarpoq Danmarkip Ukrainemik sakkutooqarnermik tapersersuineranut atatillugu kiisalu alla sakkuliornermi teknologimik ineriartortitsinermut atatillugu.  

Martin Volden 660

Martin Volden, AS350-inik timmisartortartut pisortaaq Adam aamma iliuuseqarnera tulluusimaarutigai, saqqarmiulerneqarnermik pisassarisaanik kinguneqartoq. 
– Adamip pisoq pikkorilluni, qularnaatsumik aamma ajunngilluinnartumik ingerlappaa, kiisalu annaassiniarnerup ingerlanera tamakkerlugu pitsaalluinnartumik naliliisinnaanerminik takutitsilluni. 
– Malunnarluinnarpoq piffissap ingerlanera tamakkerlugu siumut eqarsartarluni aamma aalajangiisarpoq, annaassiniarnerup ingerlalluarnissaanik qulakkeerinnittumik aamma isumannaatsuunissaq mianeralugu. Peqataasunit tamanit pitsaalluinnartumik suleqatiginnippoq, tamannalu suliassaq eqaatsumik aamma ataqatigiissaarneqartumik naammassineqarneranut ilaavoq, Martin Volden oqarpoq.  

Adamip pikkorissuunera, toqqissisimanera aamma ataatsimut isiginnissinnaanermit piginnaaneqarnera pisumik ilungersunartumi tapertaalluinnarpoq, suliassap isumannaatsumik aamma iluatsittumik naammassineqarneranut. 

 

– Adamip iliuuseqarneq aamma ingerlatsinera nuannaartunarpoq, kiisalu uanga suliamik ingerlatsinera pillugu erseqqilluinnartumik nersualaarniarpara, naggasiullugu Martin Volden oqarpoq.  

 

Adamip aamma nuliata qitornaasalu Københavnimi peqataanissaat Air Greenlandimit isumagineqarpoq, kiisalu qitornaasa ataatartik tulluusimaarlutik takuat pisassarisaminik saqqarmiulerneqarnera. 

 

Pilluarit Adam, iliuuseq kusanarluinnartoq! 

Allattoq: Heidi Møller Isaksen