Issittumi kikkut tamarmik nalunngilaat sila siumut oqaatigineqarsinnaanngitsoq, kisiannili tamatigut oqaluuserineqarsinnaavoq. Timmisartornermut tunngatillugu DMI-p silassamik ilimasaaruteqartarnera ikiuut pisariaqartuuvoq, silasiortitsinerillu malinnaavigineqartarlutik. Air Greenlandimi sulisut tunniusimalluartut ullormut siulittuutit misissorniarlugit ullaat tamaasa ukioq kaajallallugu ataatsimiittarput.

– Immersugassamik (skabelonimik) najoqqutarisartakkatsinnik, taavalu silasiorfinni tamani silassamik ilimasaarutit misissoriarlugit qorsummut, sungaartumut aappalaartumullu immikkoortiterisarpugut, Niels Chemnitz Frederiksen, Nuunutut ilisimaneqartoq, Operations-Control-Manageri oqarpoq.

Atuartartut qularnanngitsumik eqqoriarsimassavaat qorsuk ajornartorsiuteqannginnermut, sungaartoq pissutsinut nalorninartunut, aappaluttoq pilersaarutip allanngortinneqarnissaanut takussutissaasut.

– Sungaartoq aappalaartumut qorsummulluunniit pigajunnerua?

– Assigiinngitsorujussuupput, ingammik ukiukkut anorleraangat nalunartarpoq qanoq nittaallissanersoq, Chemnitz Frederiksen akivoq.

Silamik nakkutiginnitsilluni aallartussat tikittussallu pineqartarput. Taassuma saniatigut timmisartortartut timmisartuussinissamut pilersaarutaani allamut meriartaarfissamik peqartarpoq, ilaanni marluk, miffissarititaasoq akunnermik ataatsimik sioqqullugu kingoqqullugulu "miffissaqqissunik". Kitaata sineriaani silarlulerpat Canadami Iqaluit Tunumilu Kulusuk mittarfittut allatut atorneqartariaqarsinnaapput.

– Silagitsillugu timmisartuussinerit taamaatiinnarneqartarnerat kinguaattoortarnerallu ilaasunut paasiuminaassinnaasarpoq. Ataatsimulli sila aallaavigalugu pilersaarusiortarpugut. Malittarisassat allanngortinngisaannassavagut, Nuunu oqarpoq nangillunilu oqarluni, DMI-mi silasiortut oqarasuaatikkut attaveqarfigineqartuartut, paasissutissanik itisiliitinniarlugit aamma immikkut eqqumaffigineqartariaqartut pillugit toqqaannartumik oqaloqatigineqartartut.

Ataatsimiinnermi aalajangigassat aalajangiiffigineqartut pingaaruteqarsinnaapput.

– Paasissutissat tunngavigalugit iliuuseqartarpugut, tamannalu suleqatitsinnut toqqissisimanarpoq, Nuunu oqarpoq. Silarluttartillugu angallanneq unittooraangat silarsuarmit tatineqarneq annertusiartuinnarsinnaavoq. Assattali sajunnissaat inissaqanngilaq. Najoqqutassiat maleruartuaannarneqarput.

– Najukkamiittut tamarmik sila pillugu ilisimasaqarput, taamaatitsiinnarnerillu tamarmik paasisinnaavaat, Nuunu oqarpoq anersaarulullunilu: – Ilaasa sila allanngoraangat timmisartuussisinnaaleraangattalu paasinnittarnerat killeqarpoq. Ulluni arlalinni timmisartuussinissat aaqqissorneqarsinnaasarneri paasiuminaallisarpoq.

– Allat siulliullutik aallartarpat?

– Najoqqutassiaq malillugu inuit timmisartumut inniminniiffigisaminnut ikisarput. Taamaattumik pilersaarutigineqartut allanngortinneq ajorpavut – siunitsinniittut. Ilaasut timmisartup taamaatiinnarneqarnera pissutigalugu issiavimmik annaasaqarsimasut siulliullutik ikineq ajorput, inissaqarnissartilli utaqqisariaqartarpaat. Najoqqutassiaq taanna nunarsuaq tamakkerlugu atuuppoq. Taamaanngippat paatsiveerusimaartoqalissagaluarpoq, kinaluunniit isumatusaartumik iliuuseqarsinnaanani. Najoqqutassiaq tamanna silatusaarneruvoq, naak tamanna inunnut ataasiakkaanut pakatsissutaasinnaagaluartoq.

Sila pissutigiinnarnagu aammali allat kinguaattoortitsisinnaapput. Assersuutigalugu timmisartortartut taarsisalernerani qaam­matip qaamarnga pisariaqartittarpaat. Qaammat nuiaqartillugu imaluun­niit qaammataasaleraangat, ingammik Issittup killeqarfiata avannaani, qulimiguulimmik timmisartuussinerit taamaatiinnarneqarsinnaapput. Europami nunami sumiissusersiutit pitsaanerupput. Kalaallit Nunaannili inoqajuitsoqarfinni sumiiffiit ilaanni qaammaqquteqanngilaq.

– Taarluinnartumi timmisartuusseqqusaanngilagut, aamma nunami sumiissusersiutennginnera pissutigalugu. Qaammatip qaamarnga pisariaqartinneqassaaq, lux-imik taaneqartartoq killilimmik qaffasissuseqartariaqarpoq, Chemnitz Frederiksen Trafikstyrelsenip malittarisassai pillugit nassuiaavoq.

Qaammatip qaamarngata — imaluunniit luximik qaamaneq — 20.000 milliluxit sinnertariaqarpai. Nuummi ataatsimiinnermi aamma pingaarutillit allat misissorneqartarput.

– Sillimasunik peqarnerluta misissuisarpugut, timmisartut qanoq innersut, mittarfiit ammanersut, assersuutigalugulu apummik piiaanissamut assallatserutit amigaataanersut.

– Suliffissinni suna uippakajaassutaanerpaasarpa?

– Tamanut qorsummik nalunaartoqaraangat, aqaguanilu aappalaartunngorsimasut iteraangatta. Ullut taakku ataasinngornermi anorersuartussaanera "pisarigaangatsigu", eqqissillutalu angallannermik taamaatitsiinnarsinnaagaangatta, tamanut pitsaasarpoq. Angalasut timmisartoqarfimmukarlutik piffissaajartariaqanngillat, tamannalu uagutsinnut eqqissisimanartorujussuuvoq. Kisianni soorunami pissutsit taakku marluk piareersimaffigilluinnartarpavut. Tamanna sungiusimavarput. Naleqqussarsinnaaneq timitsinneereerpoq, Niels Chemnitz Frederiksen oqarpoq.