Oqartoqartarpoq inuit inussiarnisaartillutik imminnut qaninnerpaasartut. Qaratsap ilisimatusarfigineqarnerani tamanna uppernarsarneqarnikuuvoq - oqariartuutit nuannersumik nipeqarluni apuunneqartut tigulluarneqarnerusartut.

Soorunami suut tamarmik qungujulluni aaqqinneqarsinnaasanngillat. Ajornartorsiuterpassuaqarpoq pimoorussilluni aaqqinneqartarialinnik. Amerlanerilli oqitsumik saaffiginninnikkut aaqqiissutissanillu ujartuinikkut ajornannginnerusarput. Tamanna Air Greenlandip sullitanut sullissiviani sulisut tunniusimasut nalunngilaat. Sullissivik ilaannikkut ulapiffiungaarsinnaavoq. Sulisorpassuilli arfineq-pingasut, arnat arfinillit angutillu marluk.

– Immikkoortortaqarfissinni ulapaartilluni qasunartarsimassaaq?

– Ulluni sinerissami tamarmi timmisartuussinissaraluit taamaatiinnarnerini immikkoortortaqarfimmi ulapaartoqartarnera isertuunneqarsinnaanngilaq. Ullunili ulapaarfiunngitsuni sulisut piginnaanngorsarnissaminnut periarfissinneqartarput, ilaatigut atortutigut pitsanngorsarnermik nittartakkatigut ilinniartitsisoqartarluni, Johanne L. Knudsen akivoq.

Saaffiginnittarfimmi oqaloqatigiinnerit amerlanersaat aaqqiinissamik siunertaqarluni pisarput. Sulisut apeqqutigineqartunik paasinninniarsarisarput — saaffigiuminartuullutillu. Pissutsit qanoq innerinik nassuiaassisarput.

– Sullitat tamangajammik eqqissisimasuupput inussiarnersuullutillu. Ajoraluartumilli ilaannikkut inunnik nuanniitsunik, nilliasunik kamassimasunik saaffigineqartarpugut. Taamatut pissusilersortut akuerisassaanngillat. Kikkut tamarmik paasinninnissaq ikiuinissarlu suliassatta pingaarnersarigaat paasisariaqarpaat. Assersuutigaluguli billitsip pisiarineqarneranut piumasaqaatit allanngortissinnaanngilavut – aamma sila allanngortissinnaanngilarput, Johanne L. Knudsen oqarpoq.

– Oqariartuutiga tassaavoq kikkut tamarmik eqqaamassagaat sianerluni saaffigisaq inuummat, Johanne L. Knudsen oqarpoq.

– Sianerfigalusi qanoq sivisutigisumik nalinginnaasumik utaqqisoqartarpa?

– Ulluinnarni attaveqarfiginissarput ajornarneq ajorpoq. Oqarasuaatikkut attaveqarneq agguaqatigiissillugu minutsit pingasut inorlugit utaqqisoqartarpoq. Ullulli ilaanneqartarpoq sivisunermik utaqqisoqartariaqartarluni. Ingammik timmisartuussinissamik pilersaarutit eqquutinngiffiini.

Atuisunik sullissivimmi suut tamarmik nalaatsornerinnakkut suliarineqarneq ajorput. Atuisut pillugit paasissutissat pitsanngorsarneqartariaqaraangata eqimattat immikkut sammisaqartut aggersarneqartarput, aamma oqarasuaatikkut sullissivimmut saaffiginnissutit suuneri nalunaarsorneqartarput. Taama iliornikkut kiffartuussinerup pitsanngorsarneqarnissaa siunertarineqartarluni.

Sullitat amerlanersaat billetsitik allanngortikkusullugit saaffiginnittarput. Angalasut Takussimik billitsisisimasut allanngortitserusullutik pingaarnertut saaffiginnittarlutik. Takussimilli billitsit allanngortinneqarsinnaanngitsut, utertinneqarsinnaanngitsut akisunermilluunniit taarserneqarsinnaanngitsut pisinermi piumasaqaatini atuarneqarsinnaavoq.

Air Greenlandip nittartagaani quppernermi ”Atuisunut sullissivik” aqqutigalugu apeqqutit amerlanerit akissutissarsineqarsinnaasut – aamma bilitsit assigiinngitsut pillugit - atoqqullugu Johanne L. Knudsenip kaammattuutigaa. Paasissutissat atoruminartuullutillu paasiuminarput – soorunami kalaallisut, qallunaatut tuluttullu. Nammineq billitsisinissamik tassani aamma ilitsersuuteqarpoq.

– Nittartagarput nutartigaq ukiup aappaa avillugu matuma siorna saqqummiukkatsigu nittartakkap atorneqarnera annertuseriarujussuarpoq. Atuisut tuluttut oqaasillit atuisunik sullissiviup nittartagaanik atuinerusut paasissutissat takutippaat.

– Sooq taamaattoqarsoraajuk?

– Nunani allani innuttaasut oqarasuaatikkut sianernermit qarasaasiakkut paasissutissanik ujarlerneq ajornannginnerutikkunarpaat. Aamma kulturi apeqqutaasinnaavoq. Europami USA-milu inuit paasissutissanik amerlanerpaanik namminneq ujarlertarnertik sungiusimavaat. Aammattaaq nittartagarput maani najugallit atorluarnerusinnaavaat. Kisianni inummik oqaloqateqarneq taakkununnga periarfissaalluartoq toqqissisimanartinnerusinnaavaat.

– Sunali tamaat akissutisisinnaanngilarput. Arlaleriarluta sianerfigineqartarpugut inuit angalatitsiviup normuanik ujarlertartut imaluunniit ujarlerfissiamut tunngasunik apeqquteqartartut. Taakkunani ikiuussinnaanngilagut.

Timmisartumik angalasut angallannermi aalajangersakkatigut illersorneqarput. Air Greenlandip nittartagaani – atuisunik sullissinermi – »inatsisit maleruagassallu« iserfigisinnaavat, tassanilu atuagassiaaqqami ilaasutut pisinnaatitaaffitit Air Greenlandimillu qanoq kiffartuussinissat naatsorsuutigisinnaanerit allaaserineqarsimasut atuarsinnaavatit.

– Assersuutigalugu kinguaattoornerit taamaatitsiinnarnerillu pillugit allassimasoqarpoq, Johanne L. Knudsen oqarpoq.

– Sapaatit akunneri marluk matuma siorna Kangerlussuarmit aallassallunga ilaasoq ataaseq aalakoorluni timmisartumut ikiniaraluartoq itigartinneqarpoq. Taamaattoqartillugu maleruagassat suut atuuppat?

– Qujanartumik ilaasut qaqutigoortorujussuarmik itigartinneqartarput, aalakoorpatali timmisartup isumannaatsuuneranut navianartorsiortitsisinnaapput, pissusilersuutaalu ilaasunut allanut tujorminarsinnaapput, Johanne L. Knudsen akivoq.

Taamaattoqartillugu billetsinik pisineq, unnuineq nerisassallu nammineq akilerneqartariaqartarput.

– Qanoq ililluni atuisunut sullissivik pitsaanerulersinnaava - taamaalilluni utaqqineq sivikillisinneqarsinnaalluni?

– Inuit billitsimik sorlermik pisisimanerlutik paasiniaqqissaartariaqarpaat, aamma bilitsip taassuma piumasaqaatai paasisariaqarpaat.

– Saaffiginnissutit qassit bilitsinut tunngassuteqarpat?

– Sapaatip-akunneranut agguaqatigiissillugu saaffiginnittartut 1000-iniit 1200-nut amerlassuseqarput, taakkualu pingajorarterutaat billitsinik allanngortitsinissamut tunngassuteqarput, Johanne akivoq.

Tassunga atatillugu immikkuullarissoq eqqaaneqartariaqarpoq: Takornariarpassuit angalatitsiviit aqqutigalugit billitsisisarput, taamaattumillu angalanerminnik allannguiniarunik Air Greenlandip atuisunut sullissivianit ikiorneqarsinnaaneq ajorput. Angalatitsivimmut attaveqartariaqarput, Johanne nassuiaavoq.

Sooruna? – Angalatitsiviup angalanerup tamaat isumaginissaanut paasissutissat pigaat. Timmisartortitseqatigiiffinnut allanut timmisartuussinerit, biilimik attartornerit, akunnittarfinni unnuinerit, immaqa qimussimik angalanerit, takornarianut sammisassaqartitsinerit allat il.il. Taamaattumik angalatitsivik kisimi angalanermik nutaamik aaqqissuussisinnaavoq. Malittarisassat atuisut pillugit aalajangersagaapput. Tamannalu inatsisitigut aalajangersarneqarpoq. Inatsisit pissutigalugit ikiuuteqqusaanngilagut.

– Atuisunik sullissivik sinnerlugu naggammik oqaasissaqarpit?

– Aap, kinguaattoortoqarsinnaavoq, ingammik issittumi. Timmisartut teknikkersinnaavoq, mittarfinnut timmisartullu teknikkiannut tunngassuteqarsinnaavoq. Kikkulli tamaasa apuukkumaarpagut, Johanne L. Knudsen qungujulalluni oqarpoq.