Ukioq manna novembarip 28-t Kalaallit Nunatta oqaluttuarisaaerani pingaarluinnartuuvoq. Siullermik Greenland Airportsip mittarfiliaata 2200 meteriusup akuerineqarnera taamaalilluni Nuup mittarfiata pisortatigoortumik ammarneqarnera kiisalu Air Greenlandip timmisartorsuata A330neo Tuukkap imarpik ikaarlugu Københavnip Nuullu akornanni timmeqqaarnera. Tamanna nalliuttorsiutigaarput!

Tamanna Københavnip mittarfiani ikiartortarfiup B10 eqqaani Air Greenland mittarfik qanimut suleqatigalugu aqqutip pingaarutillip atulernissa malunnartinniarlugu persuarsiortumik aaqqissuilluni. Illuatungaanilu aqqummi Nuuk- København nalliuttorsiornerit Nuummi ingerlaqqipput.

Ammaanersiorluni nalliuttorsiorpaluttumik oqalugiartoqarpoq, ilaatigut Air Greenlandimi pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen oqalugiarluni. Oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartoq oqaasertalerpaa Københavnip Nuulli akornanni toqqaannartumik aqquteqalernera qanoq Nunatsinnut sunniuteqassanersoq.

- Attaveqarnerlu tamanna teknikikkut pisariaqartuinnaanngilaq; tassaavoq qitiusutut pisariaqartoq, pingaartitavut inuiaqatigiillu ingerlanissatsinnut:

- Aalisakkat nutaat timmisartukkut assartorneqarsinnaalerput, niuertoqarluni, takornariaqarluni aningaasaliisoqarlunilu, saniatigullu ilinniartitaaneq, ilaqutariit ataatsimoornerat, kultoorikkut paarlaateqatigiinneq, inuunermullu pingaaqisumik katsorsartinnissamut angalanernik ammaassisoqarluni, eqaannerusumillu angalasinnaalernikkut sulisussarsiorneq sulisooreersullu sulisoriinnarnissaat qulakkeereqarluni, oqarpoq.  

.

Jacob Nitterip peqataasut, angalasut, qaaqqusat tusagassiorfiillu Kalaallit Nunaanni silaannakkut angallannerup oqaluttuassartaanik oqaluttuuppai, siunissarlu ornitarput, Nuummiinnaanngitsoq nunamili tamarmi.

- Silaannakkut angallassinerup oqaluttuassartaa tassaavoq ineriartornermik siuariartornermillu oqaluttuaq. Qulimiguulinnik angallassinermiit Dash7-inut naatsunut missinnaasunut nuussimavugut, kingorna Dash-8-nut nutaaliaanerusunut ikaarsaarsimavugut – maannalu angalanerput A330 atorlugu nangipparput. Qanga angalaneq sapaatit akunnerinik marlunnik sivisussuseqarsimasoq ullualuit ingerlaneranni pisinnaanngorpoq, maannalu tiimit iluanni. Tamanna ineriartornermik oqaluttuarpoq – siunissamut oqaluttuarpoq.

Nuup Københavnilllu akornanni toqqaannartumik aqquteqalerneratigut Air Greenlandimi angalanissamut pilersaarutit nutaat atuutilissapput taamaalilluni ullormi ataatsimi aangalanissamut arlalinnik periarfissaqalerluni.

Jacob Nitter Sørensen oqalugiareermat tulliulluni Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen oqalugiarpoq. Taamanikkut Naalakkersuisunut siulittaasutut Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfinnik sanaartornissamik Inatsisartuni akuersissutigineqartumik pingaarnertut suliniuteqartuuvoq.

Lars Løkke Rasmussen taamanikkut Danmarkimi ministeriuneruvoq, Kim Kielsenilu Nuummi, Ilulissani 2026-p naanerani ammartussami marlunnik mittarfiliornissap aningaasalernissaa pillugu isumaqatigiissut atsiorneqarmat.

Erseqqissarpaa mittarfik aqqullu nutaaq atorlugit niuernikkut angalanissaq assartuussinissarlu ajornannginnerulissasut, takornariaqarneq nukittorsarneqarluni, inuiannullu kalaallinut periarfissanik nutaanik ammaassilluni.

- Nunarsuarmut ammassaaq, oqarpoq ullormilu tassani aallartussami nammineq peqataanini nuannaarutigalugu. Ikasarlunilu naggasiivoq: - Aallarnissaq kinguarsaqqinnianngilara. Amerlaqaagut Nuuliarnissatsinnik qilanaartut.

Angalasut allat pingaaruteqartut ikiartulersinnagit suli marlunnik oqalugiartussaqarpoq, Københavnillu aamma Nuup akornanni aqqutip ingerlaffigeqqaarnissaa malunnartinniarlugu qalersaq qiorneqarpoq inuttallu assilineqarlutik,

Danmarkimi aningaasaqarnermut ministerip Nicolai Wammenip nunarsuarmiut Kalaallit Nunaannut tikeraarnissaannik kajumissaarpai, Københavnip mittarfiani siulersuisuni siulittaasoq Lars Nørby Johansen kingulliulluni oqalugiarluni, ilaatigut Knud Rasmussen issuarlugu: ”Piareersimasunut misigisassat utaqqipput”.

Misigisassarsiorneq aallartissinnaalerpoq Københavnimi Air Greenlandip sullissiviani pisortaq Sofie-Kathrine Holm Tuukkarmilu inuttat ilaat Siff Hjorth qalersamik qiorsimmata oqalugiarsimasut sanileralugit kingornalu Tuukkarmi inuttat assilineqarlutik.

Københavnimi ammaanersiorneq iluatsilluartoq naammassineqarmat, ”Tuukkaq” Nuummut ingerlaqqippoq, tassanilu nalliuttorsiortoqaqqippoq. Akunnerup ataatsip missaa minnissaminut sioqqullugu, Air Greenlandip pisortaanera Jacob Nitter Sørensen timmisartumiittunut oqalugiarpoq:

- Nuummut qanilliartorpugut, maanna oqaluttuarisaanitsinnut pingaaruteqartumut ilaalluta, illoqarfitta pingaarnersaata tungaanut timmisartuussinermut siullermut peqataalluta. Neriuppunga tamassi angalalluarsimasuni, angalanerullu sinnerani aamma taamak atussagissi. Una pisoq pingaarluinnartuuvoq, neriorsuisinnaasoraangalu oqarlunga, tikilluaqqusiartorlutik Nuummiorpassuarnit niuffiortussaassasut. Takkussimasut aalateriffiginissaat eqqaamalaarisiuk.

Mikkiartornerlu alutornaqaaq. Timmisartup naalagaa Sten Andersenip pilersaarutaasutut avannaaniit mikkiartornissaq oqaatigisaa anorip allanngorneratigut allanngortinneqarpoq, Tuukkarlu kujataaniit mikkiartorluni. Tamanna Nuummi najugaqartunut ilaasunut suli alutorsaataaneruvoq, tamaalilluni timmisartup illoqarfiit pingaarnersaat qulaavaaqqaarlugu, Tuukkallu minnissaannik utaqqisunit suli alutornarnerulersitsilluni.

Timmisartup tikinnera pisussanut tikkuussivoq, Nuummi innuttaasut hunnorujulikkaaginnaratik tusindilikkaat niuffiortut katersuullutik imarpik qulaallugu timmisartup siulliup minnera tikilluaqquniarlugu takkussimallutik.

Matut ammarneqarmata Air Greenlandip usilersuisartui ullut marluk sioqqullugit Tuukkarmik suliaqartarnertik nanginniarlugu nuussimasut utaqqipput.

Timminermi matumani immikkuullarissumi ilaasut inuppassuarnit nuannaartunit tikilluaqquneqarput. Mittarfiup illorsuartaani Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede utaqqivoq, qaaqqusat allallu nunap iluani angalasussat aqqummilu nutaami ilaasussat peqatigalugit. Taamaalilluni Múte B. Egedep Greenland Airportsip mittarfittaava Nuup Mittarfia pisortatigoortumik ammarsinnaavaa, oqalugiarluni qalersarlu aappaluttoq qiorlugu.

Nalliuttorsiornerli naammasseqqajanngilaq, allanik aaqqissuussisoqarsimammat. Maannakkut angalasut Tuukkarmik ilaasussat ”angallavimmi” Nuuk-København persuarsioqataapput.

”Angalaarfissat qaninaassanagu” erinarsorneqarpoq Paaliit Mølgaard Rasmussen appittoralugu Glenn Møller nipilersortoralugu. Kingorna Air Greenland Groupimi siulersuisuni siulittaasoq Malik Hegelund Olsen oqalugiarpoq ilaatigut Greenland Airports mittarfittaarneranut pilluaqqullugit.

- Ullumikkut maani Nuup mittarfianiippugut, Greenland Airports sanileralugu pissutsinut nutaanut appakaappugut. Air Greenlandip anguniagai ullut tamaasa aallaavigisavut eqqaavakka, ima oqaasertaqartut; ”Ataatsimoorluta Nunatsinnik kivitsisuuvugut Nunatsinnilu kulturi, pinngortitaq attaveqaasersuutillu Nunarsuup sinneranut atassuteqalersittarlugit.”

- Ullumikkut ulloq tassaagili nunatsinnut aallartiffik nutaaq – aallartiffik angalarusussutsitsinnik nunarsuarmioqatitsinnillu peqateqarusunnermik ataatsimoortitsisoq, assigiinngiiaarnerput nunarsuarmioqatitsinnullu atanerput katersuuffigalugu, siunissamilu ineriartortuarnissatsinnut tunngavissaq nutaaq aallarnerfigalugu, naggasiilluni ilaatigut oqarpoq.

Greenland Airportsimi siulersuisut siulittaasuat, Kjeld Zarco Jørgensen angalasunut tamanut qujallunilu pilluaqqusereermat, malunnartitsiniarneq aallartippoq, qaalersaq qiorneqarluni aqqullu Nuuk Københavni ammarneqarluni.  

A330neo-mi Tuukkarmi aquttoq Sten Andersen Nuummilu Air Greenlandimi mittarfimmi aqutsisoq Lona Thorsen qalersamik qiorserersut suliaq naammassivoq. Angalasut qilanaaqisut Gate 1-mi ullormi tassani nunanut tamalaanut aallartussanut aamma Tuukkarmut ilaasunut atorneqartumut ikiartoqquneqarput.

Air Greenlandip angalanerata sinnerani mittarfiup illorsuartaata avannamut sammisortaata silataani aaqqissuussisoqarsimavoq. Angalasut Tuukkarmut ikiortorneranni Air Greenlandip pisortaanera Jacob Nitter Sørensen oqalugiaamminik kingullermi oqalugiarpoq, tassani Greenland Airportsimut tunissut immikkut ittoq tunniullugu. Allagartaavoq sumiiffinnut tikkuartoq, Kangerlussuarmi taamaattumut eqqaanartoq.

Aqqutip ammarneqarneratigut angalanissamullu pilersaarutit nutaat atulernerisigut Kalaallit Nunaat siunissamut imminut atanerusumut annertuumik alloriarpoq. Nutaamik attaveqaasersuutitaarnikkut nuna tikikkuminarnerulissaq imminullu atanerulerluni, taamaalillutik nunap immikkoortui imminnut attaveqarneruliinnarnatik aammali Kalaallit Nunaat nunarsuarmi pitsaanerusumik attaveqalersillugu. Soorlu ullormi ammaanersiorfimmi oqaatigineqartoq. ”Suleqatigiilluta Kalaallit Nunaat sullipparput”.