2021-p affaani siullermi ilaasut ikilerujussuaraluartut, ukiup affaani kingullermi angalarusussutsip annertunerujussuata kinguneranik Air Greenlandi ukiumut naatsorsuutitigut naammaginartumik angusaqarpoq.

Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinerit Oqartussanit aqunneqalermata, nunatsinnilu Covid-19-p nassataanik sakkortuumik killilersuisoqarneqarmat, ukiup 2021-p aallartinnera Air Greenlandimut nalorninartutut isikkoqarpoq. Tamannalu ukiup affaanut siullermut naatsorsuutit aamma ersersippaat, 14,1 mio.kr.-nik amigartooruteqarmat. Taamaakkaluartoq ingerlatseqatigiiffik akileraaruteqannginnermi 153,6 mio.kr.-nik sinneqartooruteqarpoq, taakkulu 2020-mi angusanit 121 mio.kr.-nik amerlanerupput.

Covid-19 pissutigalugu 2020-mi ingerlatseqatigiiffiup aqutsisuisa sulisut 15 procentinik ikilisippaat, timmisartuussinissanullu pilersaarutit Nunatta Danmarkillu akornanni aammalu nunatsini timmisartuussinissanut nalimmassarlugit. Killilimmik timmisartuussinissanut pilersaarutit 2021-mi ukiup affaani siullermi aamma atuupput, piffisamilu tassani timmisartuni inissat killeqarnerisa nalaani timmisartunut bilitsit agguaqatigiissillugu 6 procentimik akitsorneqarput.

Nunatsinnilu pingaartumillu Danmarkimi akiuussutissanik kapuineq ingerlallualermat, angallannernullu killilersuutit qasukkariartornerisa nassataannik ukiup affaani kingullermi timmisartuussisarnerit annertusiartuaartinneqarput. Angalasussallu PCR atorlugu tunillatsissimannginnermut uppersarsaammik takutitsinissamik saniatigut akiuussutissamik kapitereersimanermut uppernarsaatitut Coronapas-imik takutitsisartussaalerput. Iliuutsillu tamakku angalanissamut toqqissisimanerulersitsimmata, angalaniartut amerliartorusaalerput.

Tuniniaanerlu annertusarniarlugu bilitsit killilersuutitallit akikinnerillu Takuss’it ammaateqqinneqarput nunatsinniillu Danmarkimut paarlattuanillu bilitsit akikitsut ’Fly n’ Sleep’ aamma tuniniagaalerlutik. Suliniutit taakku sullitanit iluarisimaarneqarput, inuillu nunatsinni nunanullu allanut angalarusussuseqalersimanerannut ersiutitut ukiakkut ukiumilu angallattut amerleriarujussuarput.

Taamatut immikkut ittumik angallannerup annertusinerata kaaviaartitat 2020-mut sanilliullugu 154 mio.kr.-nik amerlanerulersippai, nunatsinniillu Danmarkimut paarlattuanillu angalaniat timmisartuni inissat tamakkivillugit atorpaat. Ukiup sisamararterutaani kingullermi takornarianut tunisat 33 procentimik qaffapput, tamannalu piffissap takornariaqarnerpaaffiusartup avataatigut nunatsinnut angalasarnerit qaffakkiartornerinut ersiutaavoq.

Suliffeqarfissuup 2021-mi kaaviaartitai ilanngaaseriikkat 121,7 mio.kr.-nik qaffariaateqarput, taakkunannga ilaasunit kaaviiaartitat 119,2 mio.kr.-nik qaffariarlutik. 2021-mi kaaviiaartitat ilanngaaseriikkat 2019-mi kaaviaartitanit ilanngaaseriikkanit suli 146,4 mio.kr.-nik appasinnerupput. Attartortitsinermit isertitat 124,3 mio.kr.-nik appariarput, aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup annikillineranik aammalu 2020-mi Namminersorlutik Oqartussanik upalungaarsimanissamut isumaqatigiissuteqarnerup nassataanik, isumaqatigiissullu 2021-mi upalungaarsimanerup ingerlatiinnarnissaanut aamma nalimmassarneqarpoq.

Timmisartuussisarnerit amerliartuaarneri ilutigalugit suliffeqarfissuarmi sulisut amerliartoqqilerput, 2021-lli naanerani 2020-mi nalimmassaanermut sanilliullugu piffisaq tamaat sulisartut 5 procentinik ikinnerupput. 2021-mi sulisunut aningaasartuutit 20 mio.kr.-nit sinnerlugit annikinnerupput. Taamaattumillu timmisartuussinermik ingerlatsineq angummaffiginiarlugu iluarsiissutissat assigiinngitsut ilungersuunneqarput.

Covid-19-neqarnerup nalaani kingornalu, suliffeqarfissuarmi atuisunik sullissinissamut pisariartitsineq suliniuteqarnerlu annertoqaaq, angalanissanik tuniniaanermiit angalanissanik allanngortiterineq imaluunniit taamaatitsineq sullitanullu angalanissanut killilersuinernik paasissutissiisarnermiit ukiup affaani kingullermi angalanissanik tuniniaaleqqinneq ingerlanneqarmat. 2022-milu angallannerup annertuserujussuartussatut isikkoqarnera pissutigalugu, sulisut ukioq manna amerleriaqqinnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Suliffeqarfissuup avataaniittunut aningaasartuutit allat 45,9 mio.kr.-nik qaffariarput. Tamanna suliat annertusinerannik, tassunga ilaallutik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit nutaat aammalu qallunaat illersornissaqarfiata ministereqarfianut Ujaasinernut Annaassiniarnernullu isumaqatigiissut.

Ukiumi angusat akileraannginnermi 153,6 mio.kr.-nit, siunissamut qulakkeerutitut 2024-mi 2025-milu mittarfiit nutaat atulernerini Air Greenlandip unammillerneqarnerulernissaanut timmisartuutit nutarsarnissaannut aningaasaliissutinut atugassaassapput. Ukiuni kingullerni Air Greenland ilaatigut timmisartortuarmik nutaamik, Airbus 330neo-mik, 2022-p naalernerani tunniunneqartussamik pisivoq.

Qulimiguullit Bell 212-t aamma S-61 atorunnaassapput, qulimiguulinnillu ullutsinnut naleqquttunik H155-nik aamma H225-nik taarserneqassallutik. Taakkulu aningaasalersornerat qulakkeerneqarpoq 2021-mi upernaakkut Amerikami inuussutissarsiornermi aningaasaliisartunit pappiaqqanik nalilinnik 1,16 mia.kr.-nit nalinginut, erniatigullu atugassarissaartunik, qulakkeerinitsigut.

2022-mi ukiunilu tulliuttuni Air Greenlandip suliffiutaasalu piffinni assigiinngitsuni takornariaqarnermik sullissisut peqatigalugit takornariaqarnerup piujuartitsinissamik tunngaveqarluni aallunneqarnissaa ilungersuutigissavaa. Aammattaaq nunatsinni Atlantikorlu qulaallugu timmisartornerit akiisa appartinnissaat angorusutanut ilaavoq, tamannali ullutsinni orsussap akiata qaffakkiartornerata ilungersunartissavaa.

Air Greenland A/S maajip aqqarngani 2022 ataatsimeersuassaaq.