Air Greenlandip suliffeqarfissuani siulersuisunut siulittaasoq Bodil Marie Damgaard aamma pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen 13. maaji 2024-mi ataatsimeersuarnermi ukiumoortumik angusanik saqqummiussipput.

Air Greenlandip suliffeqarfissuani siulersuisunut siulittaasoq Bodil Marie Damgaard aamma pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen 13. maaji 2024-mi ataatsimeersuarnissamut ukiumoortumik angusanik saqqummiussissapput, matumanili ineriartorfiit angusanut peqqutaasut pingaarnerit saqqummiuppaat.

- Air Greenlandip suliffeqarfissuani 2023-mi ukiumoortumik angusat akileraannginnermi 84,5 MDKK-nik amerlassuseqarput, taakkulu ukiup siuliani, tassalu 2022-mi angusanit 8 MDKK-nik pitsaanerupput, kisiannili ukiumi angusassatut naatsorsuutigisatsinnit ikinnerullutik. Kaaviiaartitat ilanngaaseriikkat ataatsimut isigalugit 1.777 MDKK-ngajannik amerlanerupput pilersaarutaasutullu ineriartorsimallutik, kisiannili kaaviiaartitat qaffaataasa ilaasut 2022-mi 416.000-iniit 2023-mi 459.000-inut amerleriarnerinit pisuummata immikkut erseqqissarneqartariaqarpoq, Bodil Marie Damgaard aallarniivoq.

Kaaviiaartitat sinnerini suliassaqarfinnit ukunannga; nassiussat, allakkat attartortitsinerillu kaaviiaartitat, taakkununngalu Namminersorlutik Oqartussanut kiffartuussinermut isumaqatigiissutinut, ukioq kaajallallugu nunap ilaani pisortat angallassinerinik qulakkeerisunut kaaviiaartitat peqatigalugit patajaatsumik inissisimapput. 2023-mut aningaasartuutit amerlissutaat nakkutigineqarlutik, aammalu suliat annertunerulernerinut pingaartumillu orsussap akiisa qaffannerinut naapertuuttumik ingerlanneqarput. Taamaatitsinerni nerisaqartitsinermut ineqartitsinermullu aningaasartuutit suli 2023-mi qaffasipput, 2023-mi 80 MDKK-nik amerlassuseqarlutik.

- Taamaatitsinerit amerlanersaat Kalaallit Nunaatsinni silarlunneranik, silap pissusiata allannguutaatut taagulersinnaasatsinnik peqquteqartarput. Kangerluit sikuneri, sikorsuit ingerlaarneri, pujoq anorillu timmisartuussinitsinnut akulikinnerusumik sunniuteqartalerput, aammalu siornatigumut naleqqiullugu timmisartuussinernik amerlanerusunik taamaatitsisariaqartalerpugut, Bodil Marie Damgaard oqarpoq, erseqqissaatigaalu taamaatitsinerit atuisunut piffissaajaataasartut.

2022-mi taamaatitsinernut atatillugu sullitat nerisaqarnerinut ineqarnerinullu aningaasartuutit 100 MDKK-nik amerlassuseqarsimapput, taakkulu pisarnermit qaffasinnerungaatsiarput. Tamatumunnga ilanngullugu aamma taamaatitsinerit ilaannut timmisartunut qulimiguulinnullu kingoraartissaaleqineq, tamatumalu kingunerisaanik utaqqinerup sivisunerungaatsiartarnera peqqutaavoq, tamannalu 2023-mi annertuallaanngilaq.

- Ingerlatsineq patajaannerulersinniarlugu timmisartugut Dash-8-t ataatsimut ilavagut, taannalu 2023-mi juunimi ingerlalerpoq. Siornatigut akimmisaarfigisartakkatsinnut iluaqutaavoq, taamaatitsisoqareernerani ilaasugut uniinnartut sukkanerusumik ingerlateqqissinnaaleratsigit, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq, erseqqissaatigaalu Mittarfeqarfiit suleqatigilluarneqartut.

- Erseqqissaatigissallugu pingaaruteqarpoq, mittarfiit ammasarneri sivitsortissinnaasimagatsigit, tamatumalu pinissaanut suleqatitta, pingaartumillu Mittarfeqarfiit pitsaasumik oqaloqatiginissaat pisariaqarsimavoq.

Aamma 2023-mi patajaatsumik ingerlatsinissap suliniutigineqarnera Air Greenlandimi sulisut iluarisimaarinninnerisa annertusineranut pisooqataasimavoq, tunisassiornerup annertusissutaat taamaatitsisarnerillu aaqqissuussaanermut artorsartitsisarmata. Tamanna Bodil Marie Damgaardip, 2016-imili aammalu ukiuni kingullerni sisamani siulersuisuniissimasup nuannaarutigaa.

- Aamma 2022-mi paasivarput, tunisassiat annertusinerini – pingaartumillu timmisartuussinerni piffissanik eqquisinnaannginnermi – sulisut amerlanerulernissaat pingaaruteqartoq. Taamaattumik nuannaarutigingaarparput, ukiumoortumik sulisut iluarisimaarinninnerinik misissuinermi akissuteqartut 85 procentiummata, tassanimi pitsannguisoqarsimasoq takusinnaavarput, tamatumanilu aamma patajaatsumik ingerlatsinissap suliniutigineqarnera innersuussutigineqarsinnaavoq, oqarpoq.

Misissuinermi paasineqarpoq, sullivimmik nuannarinninneq 8 procentinik qaffariangaatsiarsimasoq. Aamma suliffeqarfimmut unneqqarissuseqarneq taamatut pilluni 6 procentinik qaffariangaatsiarsimavoq.

Pisortaaneq taamatut isummersuuteqarneranut isumaqataavoq.

- Sulisugut isumannaatsuusut ilisimavara, kisiannili sulisitsisut sulisartullu akunnitsinni pitsaasumik pissuseqarnissarput qulakkeertussaavarput, tassami siunissami ornitatsinni immitsinnut atorfissaqartippugut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

Nuummi mittarfik 2200 meteri 28. novembari 2024-mi atulertussaasoq nalunaarutigineqarsimalerpoq, taamaalillunilu attaveqaatit assigiinngitsorpassuartigut annertuunik allannguuteqartussaapput. Air Greenlandip Kangerlussuarmi suliffeqarfia matuneqartussaavoq, angallaviillu katersuuffiat Nuummut allanngortussaavoq, piffissap ingerlanerani Ilulissani aamma Qaqortumi mittarfissanit nutaanit tapertaqartussaalluni.

Air Greenland sulisut nussortinnissaat naammassiniarlugu Nuummi, sulisut amerlanersaasa angerlarsimaffissaanni sulisunut inissianik sanaartorpoq, kiisalu sulisut ilaat Ilulissani mittarfik ammarpat Ilulissanut nuuttussaapput. Tassalu sulisunut inissianik sanaartornerit, Nuummi nassiussaleriffiup allineqarnera, Ilulissani Qaqortumilu hangariliornerit, sullissinermut atortunik nutaanik ikkussuinerit il.il. ukioq manna angusarineqartorpiani ukiunilu tulliuttuni angusassani initungaatsiarput. Bodil Marie Dangaard itisiliivoq.

- Aningaasaatit atoriaannaat qiviaraanni, taakku 48 procentinik ikileriarlutik 204,7 MDKK-nik amerlassuseqartut, tamatumunngalu katillugit 349 MDKK-t nalinginik timmisartunik taarsersuinerup ingerlaqqinnera kiisalu  sanaartugassanut aningaasaliinerit peqqutaapput. Taamaattumik 2024-mi taarsigassarsianut sinaakkusiussat 275 MDKK-nik amerlivagut, taakkulu 2024-mi sanaartukkanut aningaasaliissutinut, aammalu suliffeqarfissuup siunissamut nukittortinneqarnissaanut matussutigineqassapput, erseqqissaavoq.

Suliffeqarfissuarmi oqimaaqatigiissitsineq suli annertusiartortinneqarpoq, kisiannili akiliisinnaassuseq 33 procentiuvoq, tamannalu ukiut siuliinut naleqqiullugu nukittortitsineruvoq.

- Nammineerluni aningaasaatit 747,0 MDKK-nik amerlassuseqartut 2019-imi piginnittut nikinnerat, tassalu Air Greenlandip suliffeqarfissuata Namminersorlutik Oqartussanit 100 procentinik pigineqalernissaa sioqqullugu amerlassusiusunut utertitseqqinnerupput. Taamani aktiat SAS-mit aamma Danskit Naalagaaffiannit pisiarineqarneri aningaasalersorniarlugit 461 MDKK-t akiliutigineqarput, Bodil Marie Damgaard erseqqissaaqqippoq. 

Siulersuisuni siulittaasup Air Greenlandip suliffeqarfissuata unammilleqatigiilernissamut nukittuumik inissisimanissaa kissaatigaa, kisiannili erseqqissaatigerusuppaa, soorunami attaveqaatit allannguuteqartussaasut.

- Angallaviit amerlanersaat niuernermik tunngaveqarluni ingerlanneqarput, pingaartumillu angallavik ataaseq 28. novembari 2024-miit isertitatigut amigaateqarfiulertussaq tassaavoq Kangerlussuup Nuullu akornanni angallavik. Angallavimmi tunisassiorneq atorunnaassaaq, kisiannili nunanit allaniit angalasut, Sisimiut avannaanut angalasussat sivisunerusumik angalasalissapput, taamaalillunilu Dash 8 atorlugu timmisartuussinerit tamarmiusut allannguuteqangaassanngitsut naatsorsuutigineqarpoq, taakkununngali Kangerlussuarmiit Nuummut kaaviiaartitat ilaassanngillat. Tamanna Ilulissani mittarfiup nutaap ammarnissaata tungaanut atuutissaaq, Bodil Marie Damgaard oqarpoq.

Jacob Nitter Sørensenip suliniutit, Air Greenlandip siunissami qaninnermi nukittunerulernissaanik siunertaqarfiusut erseqqissaatigai.

- Pisinnaasarput malillugu ataasiakkaanut aningaasartuutit, 2023-mi aningaasat nalikilliartorneri ilutigalugit amerlisimasut appasitsinniarsaraagut. Ilaatigut bilitsinik killilinnik taamaalillunilu akikinnerusunik, soorlu Fly n’ Sleep-inik, Takuss’-inik aamma Ilik-inik, timersortartunut, kulturimut atuaqatigiinnullu atugassianik amerlanerusunik neqerooruteqarnikkut isertitassagut pitsanngortinniarlugit timmisartunilu inissat atorluarniarlugit suliniuteqarpugut, Jacob oqarpoq nangillunilu.

- Kisiannili timmisartuni pisinnaasanik aningaasaliissutinillu akilerneqareerunik siunissamilu unammilleqatigiinnermut iluaqutaasussatut akilerneqartussanik pitsaanerusumik atuiniarluta arlalinnik suliniuteqassaagut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

Aammattaaq erseqqissaatigaa, suliffeqarfissuup piujuartitsinermi suliniutai siunissami sullitat timmisartuutileqatigiiffiit arlaannut ilaassanerlutik toqqaanialeraangamik eqqarsaatigisassannut ilaasussaasut.

- Silap pissusiata allannguutai akiorniarlugit aammalu uumasusillit assigiinngisitaarneri nukittorsarniarlugit qanoq iliortoqartarnersoq arlalinnit isiginiarneqartarpoq. Maannangaaq timmisartuussisarnitsinni CO2-mik aniatitanik annikillititsiniarluta atuiffigisarput, timmisartoq nutaarluinnaq A330neo, Tuukkaq, aammalu taassuma motoorii ikummatissanik atuinikitsut tulluusimaarutigalugit oqaatigisinnaavarput. 2023-mi timmisartuussisarnitsinni CO2-t aniatitagut tamarmiusut ukiup siulianut naleqqiullugu 3.102 tonsinik annikilleriarput, naak timmisartoq nalunaaquttap akunnerini amerlanerusuni angalasimagaluartoq.

Air Greenlandip timmisartunut ikummatissanik 5 procentinik uumassusilinnik tunngaveqartunik, Sustainable Aviation Fuel-inik, pisinissamut  isumaqatigiissuteqarnerup kingunerisaanik CO2-t aniatitat annikillissutaat 2023-mut CO2-mut naatsorsuutinut ilanngunneqanngilaq. Kisianni pisinissamut isumaqatigiissut toqqaannartumik peqqutaalluni timmisartunut ikummatissat uumassusilinnik tunngaveqartut Københavnip mittarfiani ikummatissanik attaveqaatinut ilanngunneqarput.

- Pingaartumik “Issittumi timmisartuutileqatigiiffinnguaq” siuttuusoq, aammalu SAF-imik annertunerpaamik pisisimasoq, taamaalillunilu Danmarkimi mittarfiit annersaanni atuisinnaatitaalersitsisoq nunani allani maluginiarneqarpoq. Tamanna tulluusimaarutigisinnaavarput, Bodil Marie Damgaard erseqqissaavoq.

Marluullutik 2023-mi suut pingaarnertut oqaatigisinnaaneraat aperineqaramik isumaqatigiillutik oqaatigisaat tassaavoq, Tuukkap siuliata, Imarpik qulaallugu timmisartuussisartup A330-200, Norsap, 10. marsimi Nuuk qulaallugu timminera, marluullutik misigisatut immikkorluinnaq ittutut misigisatut oqaatigisaat. Taannali ukiut 20-t sinnilaarlugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni Imarpik qulaallugu angallavimmi timmisartuussereerluni 16. februaari 2023-mi kingullermeerluni niuernermik tunngaveqarluni timmisartuussivoq. Aamma qulimiguulik B212 eqqaasassaalluarpoq, tassalu qulimiguulik B212 kingulleq ukiuni 42-ni sullissilluareerluni 27. apriilimi Nuummut tikippoq.

- Piffissaq sukkaqaaq! Ukiut kingulliit marlussuit eqqarsaatigalugit pisorpassuaqarsimammat, Air Greenlandip suliffeqarfissua unammillerneqaleruni piareersimanissaa qularinngilara. Tamatumali peqatigisaanik tamanut eqqaasitsissutigiuassavara, aningaasaliissutit suliniutillu naggataagut inuiaqatigiinnut iluaqutaajumaarmata, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

- Air Greenlandip suliffeqarfissua Kalaallit Nunaanni inissisimavoq, aammalu piginnaaneqarfiit pisinnaasallu, piujuartitsiviusumik ineriartortitsinissamut iluaqutaasussat inooqatigiinneq taamatullu aningaasaqarneq eqqarsaatigalugit annertusarneqarput. Taamaattumik siunissami nunanut allanut taakkunanngaanniillu timmisartunut aappaluttunut, sungaartunut, qorsorpaluttunut tungujortunulluunniit ilaanissamik toqqaaniarnermi eqqarsaatigissallugu pingaaruteqarpoq, Air Greenlandimut ilaanissaq toqqaraanni aningaasat nunatsinni kaaviiaartussaammata, aammalu ineriartortitsissutaaginnaratik piginnaasanik annertusaanermut, minnerunngitsumillu nunatta tamarmiusup ataqatigiinnissaanut iluaqutaasussaammata, siulersuisunut siulittaasoq Bodil Marie Damgaard naggasiivoq.