Air Greenlandi ukiup affaani siullermi naammaginartumik angusaqarpoq
Air Greenlandi 2022-imi ukiup affaani siullermi akileraartinnani -7,7 MDKK-nik amigartooruteqarpoq, 2021-mi piffissami tassani angusanit 6,4-nik MDKK-nik pitsaanerusumik (2021-mi -14,1 MDKK). Qaammatini siullerni angusat Covid-19-mik nappaalanersuup orsussallu akitsoriartorneranit sunnerneqarput. Ilaasartulli amerliartornerat ilimagisamit pitsaaneruvoq, tamannalu timmisartut ulikkaaqqajualernerinik kinguneqarluni.
Ukiup affaanut naatsorsuutit suli Covid-19-mit sunnigaaqqapput, upernaaq manna annertuumik tuniluuttoqarnera aammalu Namminersorlutik Oqartussanit maajip 18-ani killilersuutinik atuutsitsiunnarneq tikillugu, angalanissamut mianersoqqusinerup nassataanik angalasut ikinnerummata.
- 2022-ip aallartinnerani nunatsinni Covid-19 tuniluutipiloortoq atuisutsinnik aammalu sulisutsinnik eqquivoq. Piffissamilu tassani Oqartussat suleqatigalugit angalannginnissamik innersuussivugut.
Angalaniat ikinnerupput aammalu bilitsinik timmisartullu aallarfissaannik allanngortitsisarnerujussuaq atuuppoq. Qaammatilli ingerlanerini angallanneq annertusiartorpoq, maajilu qaammat killilersuutit tamarmik atuukkunnaarmata angallanneq annertuseqaaq.
2022-mut timmisartukkut angallassinissanut pilersaarusioratta isumalluarluta 2019-mi angallannerup 90%-iatut annertutigisussatut naatsorsuutigaarput. 2021-mi pilersaarusiornitta nalaani suli Corona atuuppoq angalanissanullu killilersuutit nunatsinni nunanilu allani suli atuummata, nappaalanersuup qaqugu annikilliartulernissaa eqqoriaruminaaqaaq.
2022-p aallartinnerani omikronimik nappaalanerup kingorna, angallanneq annertusiartoqqilermat, pisinnaasarput periarfissallu malillugit timmisartuussinissat amerlivavut, Air Greenlandip pisortaanera, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Timmisartuussinermik ingerlatsisut tatineqarput
Upernaaq manna Europami timmisartunik attartorfiusartut immikkut ittumik tatineqarput, timmisartut, timmisartuni inuttat aammalu timmisartuni teknikerit timmisartunik piareersaasartut amigaataammata.
Europami timmisartuutileqatigiit annerpaat timmisartunik attartornissaq kissaatigaat, tassungalu ilanngullugu SAS-imi timmisartortartut suliumajunnaarmata, juuli qaammat timmisartussaaleqiffiuvoq.
Aammattaaq Københavnip mittarfissuani isumannaallisaaneq pillugu aqqusaagassani utaqqisorpassuaqartarpoq, sulisunik amigaateqarneq immikkullu aasaanerani angalasorpassuaqarnerata nassataanik.
- Covid-19-p nassataanik sipaarnialerneq pissutigalugu atorfiit atorunnaarsitat 2021-p affaani kingullermi aammalu 2022-p affaani siullermi inuttaleqqinneqarput, kisiannili 2019-misut amerlatigisunik sulisoqalernissaq suli anguneqanngilaq. Piffissami tassani silamit teknikkikkullu ajornartorsiornernit unammilligassaqarsimaqaaq, timmisartunillu attartorniarnerup ajornakusoornerata, kinguaattoornerit taamaatitsinerillu ajoraluartumik angalasunut pisarnermit amerlanerutissimavai. Tamakku eqqarsaatigigaanni piffissami tassani naammaginartumik, 2019-mullu sanilliussinnaasumik angusaqarneq, suliffeqarfissuatsinni sulisut ilungersorlutik ataatsimoorlutillu sulilluarnerisa pilersitaraat, tamannalu aamma nunatsinni suliffeqarfippassuarnut iluaqutaavoq, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Aningaasaatit tigoriaannaat timmisartuutinillu nutarsaaneq
Ukioq manna juunip naanerani aningaasatit tigoriaannaat 906.5 MDKK-nik amerlassuseqarput, 2021-p naaneranit 561 MDKK-nik amerlanerullutik. Amerlissutinut pissutaapput timmisartuutinik nutarsaanissamut aningaasaliissutissatut aningaasat atukkat amerlineri aammalu angallannerup annertusinera.
Timmisartuutinik nutarsaaneq ingerlaqqissaaq, piffissamilu tassani timmisartunut qulimiguulinnullu aningaassaliissutit katillugit 147,9 MDKK-nik